Kaupunkiviljely laajenee puistoihin
Puukummit Niklas Fred (vas.) ja Esa Laukkanen sekä puiston koordinaattori Kristiina Ljokkoi istuttivat viime viikolla hedelmäpuita ja marjapensaita. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoLapiot heiluivat kepeässä kevätsateessa, kun joukko puukummeja istutti viime viikolla hedelmäpuita parintuhannen neliön pihapiiriin. Istutussuunnitelmasta vastaava Joel Rosenberg on löytänyt innokasta työvoimaa kaupunkiviljelyn tiedotuslistan kautta.
Kaikille avointa hyötykasvipuistoa ollaan perustamassa Helsingin kaupungin maille. Mustikkamaan torppa ja sen pitkään hoitamattomana ollut pihapiiri ovat Korkeasaaren hallinnassa.
Kokeilua varten saatiin kaupungilta lupa myös 300 neliömetrin avomaaviljelyksille pihapiirin ulkopuolella sekä läheisestä metsiköstä pienehkö alue ruokasieniviljelyksiä varten.
Sienien viljely on jäänyt Suomessa liian vähälle huomiolle, Syötävä puisto -hankkeen koordinaattori Kristiina Ljokkoi sanoo. Lupaavaa tutkimusta tehdään Turun yliopistossa.
”Me saamme kokeiluun todennäköisesti ainakin koivunkantosientä ja kuusilahokasta.”
Ruokapuiston idea sai alkunsa Maaseudun sivistysliiton pyöreän pöydän keskusteluissa, Ljokkoi kertoo. Korkeasaari tarjosi käyttöön torpan pihapiiriä, kun esille nousi ajatus hyödyntää kaupungin joutomaita ruuan tuotantoon.
”Miksi istuttaa koristeomenapuita kaupunkitilaan, kun yhtä hyvin voi istuttaa syötäviä lajikkeita.”
Syötävä puisto on kansainvälinen ilmiö. Paljon huomiota on saanut pinta-alaltaan ja tuottavuudeltaan merkittävä Seattlen puisto Kanadassa.
Lähempääkin löytyy esimerkki. Pori kaavoittaa vuoden 2018 asuntomessualueen vetonaulaksi ruokapuistoa, jonne on tarkoitus istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita asukkaiden käytettäväksi.
Mustikkamaan viljelyksiä reunustavat tyrnipensaat. ”Niistä saadaan hyvä tuulensuoja. Pölyttäjätkin tykkäävät lennellä mieluummin, kun ei tuule. Tyrni sitoo ilmakehästä typpeä ja hoitaa samalla lannoituspuolta”, Rosenberg esittelee.
Tontille on istutettu myös luumupuita, viinimarjapensaita, marja-aroniaa ja mustaseljaa.
Marja-aronia on Rosenbergin mukaan hyötykasvina aliarvostettu, vaikka sitä käytetään paljon esimerkiksi kerrostalojen aitoina.
”Moni ei edes tiedä, että marjoista pystyy tekemään hyvää mehua, hilloa ja viiniä.”
”Satoa voi kerätä aivan hyvin kaupungissa, kannattaa vain pestä tai huuhdella marjat. Ihan moottoritien vierestä ei keruuta suositella.”
Avomaan vihannesten kylvöt saatiin huhtikuussa käyntiin, kun Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat pistivät kädet multaan viljelytyöpajoissa. Kylvämään tulossa ovat muun muassa Uudenmaan puutarhamartat.
Ennen viljelyä torpan ympäriltä raivattiin villiintynyttä pusikkoa, jonka keskeltä löytyi muutama kelpo viinimarjapensas sekä raparperin alkuja. Huhtikuussa pidettiin maankääntötalkoot.
Hoitotöihin tarvitaan ahkeria käsiä, jotta sadonkorjuujuhlaan saadaan syötävää. Talkoisiin kutsutaan väkeä viikottain avoimella kutsulla.
”Puukummit saavat suojella puita myös laittamalla verkot ennen talven tuloa. Täällä on iso rusakkokanta, vaikka kettujakin liikkuu”, Rosenberg kertoo.
Viljelytaitojen ylläpito on Rosenbergin mielestä kaupungeissa ruokaturvan kannalta järkevää. Huoli ruuan riittävyydestä kasvaa, kun ilmasto muuttuu ja väestön määrä kasvaa.
”Me tarvitsemme paljon hedelmäpuita koristepuiden sijaan ja marjapensaita koristepensaiden sijaan”, Rosenberg uskoo.
Samaa mieltä on puukummi Niklas Fred, entinen satamanosturin kuljettaja, joka opiskelee bioanalytiikkaa.
”Lähitulevaisuudessa on tarpeellista opetella tuottamaan ruokaa.”
Puukummi Esa Laukkanen puolestaan hakee lapion varresta vastapainoa graafisen suunnittelijan työlle. Työpäivät kun kuluvat näyttöpäätteen takana.
Syötävää puistoa ei perusteta missään maailmanlopun hengessä. ”Tietokonemaailma on niin houkutteleva, että sille tarvitaan vastapainoa, mahdollisuutta haistaa, maistaa ja koskettaa luontoa”, Rosenberg sanoo.
Kokeilun yhteistyökumppaneita ovat Maaseudun sivistysliitto, Korkeasaari, Dodo ry, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Puutarhamartat ja Kulosaaren yhteiskoulu. Hanketta tukee Koneen säätiö.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
