Sairaalaklovni puhaltaa pelot pois
Mikael Hietamäki, 9, ehti tavata tohtorit Sikin Sokin ja Von Pullan ennen leikkaussaliin lähtöä. Jos kaikki on mennyt hyvin, Mikael pääsee tulevaksi viikon-lopuksi jo kotiin. Mikko Mela Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Yhdeksänvuotias Mikael Hietamäki odottaa leikkaukseen lähtöä Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten kirurgisella osastolla. Leikkaus on jo neljäs kymmenen päivän aikana. Aikaa on vielä muutama minuutti.
Kun ovi aukeaa ja sisään pelmahtavat sairaalaklovnit Tohtori Von Pulla ja Tohtori Sikin Sokin, jännitys unohtuu saman tien.
Mikaelin äidin Annika Hietamäen silmäkulmassa häivähtää kosteaa. Äiti on nukkunut viimeiset yönsä sairaalahuoneen lattialla puhallettavalla patjalla.
”Kun kotiin Mustasaareen on matkaa yli kolmesataa kilometriä, on toisen vanhemmista parempi olla täällä koko ajan.”
Mikaelin toisessa kädessä on syntymässä tullut olkahermon kudosvaurio, jota nyt korjataan.
Edessä on vielä viides leikkaus ennen kotiin pääsyä.
”Sairaalaklovnien vierailut ovat aivan ihania. Varsinkin pitkään osastolla olevat lapset ehtivät nähdä klovneja monta kertaa”, äiti kiittelee.
Kun Mikaelia tullaan hakemaan leikkaussaliin, poika lähtee hyväntuulisena matkaan. Klovnit puhaltelevat parannuskuplia onnentoivotukseksi.
Lapset haluavat leikkiä. Jopa sairaalassa.
”Tärkeintä on viedä ajatus muualle. Ettei tarvitse ajatella sitä sairautta ja omaa pahaa oloa”, kertoo sairaalaklovni Tohtori Sikin Sokin eli näyttelijä Piia Soikkeli, 35.
Mikä sitten murtaa jään, kun tunnelmat ovat apeat?
”Tilannetajuttomuus. Kun on vaan reilusti hölmö”, tietää sairaalaklovni Tohtori Von Pulla eli näyttelijä Hanna Gibson, 33.
Sairaalaklovnit vierailevat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja torstaisin. Osastoilla vieraillaan aina saman lukujärjestyksen mukaan.
”Käymme kaikilla lastenosastoilla sekä vastasyntyneiden teho-osastolla. Lasten lisäksi tuomme iloa vanhempien ja osastojen henkilökunnan elämään.”
Lasten kirurgisen osaston osastonhoitaja Helena Rautakorpi tietää, kuinka tärkeä lasten on päästä käsittelemään vaikeita asioita huumorin avulla.
”On iso juttu lapselle itselleen sekä vanhemmille, kun kehoa lähdetään leikkaamaan. Pienikin lapsi kokee suuria tunteita.”
”Nykyään osastolla viivytään keskimäärin 2,5 päivää, mutta jotkut lapsista joutuvat olemaan täällä pari viikkoakin. Etenkin heille klovnit tuovat osastollaoloaikaan mielekkyyttä.”
Piia Soikkeli on aloittanut sairaalaklovnin uransa vuonna 2008. Hanna Gibson tuli mukaan tammikuussa 2012. Tampereella klovneja on useita. He työskentelevät jaettujen vuorojen mukaan.
”Tähän tehtävään hakeville järjestetään pääsykokeet, joissa tutkitaan, onko ihminen soveltuva. Sairaalaklovnin työ on hiukan erilaista kuin tavallinen artistin homma”, tietää Gibson.
”Mielessä pyörii usein keikan jälkeen lasten kuvia ja päivän tapahtumia. Työ itsessäänkin on aika väsyttävää, kun päivän aikana kohtaa noin 120–150 ihmistä.”
Gibson ja Soikkeli kiittelevät sairaalaklovnien saamaa työnohjausta.
Jokaisen keikan päätteeksi on varattu aikaa, jotta klovnit voivat käydä läpi päivän tapahtumia.
”Oma herkistyminen ja kyynelet eivät ole vieraita. Ne myös kuuluvat asiaan. Jotkut lapset ja perheet tulevat tutuiksi, kun käymme osastoilla säännöllisesti. Joskus saamme tervehdyksiä perheiltä jälkeenpäin.”
Klovnin asu auttaa ammattilaista työssään.
”Ehkä tämä univormu tuo suojaa. Me emme työskentele omana itsenämme vaan roolissa. Se auttaa ja antaa voimaa. Meidän tehtävämme on tuoda lasten elämään iloa – vaikka olosuhteet eivät kovin iloiset olisikaan.”
STINA HAASO
Me emme työskentele omana itsenämme vaan roolissa. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
