Väki harmaantuu monissa Suomen maaseutukunnissa

83-vuotias Helmi Kuhmonen viettää eläkepäiviään Vesannolla. Kunnanjohtaja Pasi Lievonen näkee laadukkaat ja toimivat vanhuspalvelut maaseutukunnan vahvuutena. Kuva: Petteri Kivimäki

Pohjois-Savon maakunnan länsilaidalla sijaitsevan Vesannon kunnan hieman yli 2 000 asukkaasta jo puolet on eläkkeellä.

"Vuoden 2017 tilastossa 49,5 prosenttia asukkaista oli eläkkeellä. Kuolleisuus ylittää ratkaisevasti syntyvyyden", Vesannon perusturvajohtaja Anne-Leena Pellikka sanoo.

Esimerkiksi tänä vuonna syntyneitä lapsia on alle kymmenen ja kuolleita yli 30.

"Muuttovoittoa pitäisi olla paljon, että se kompensoisi luonnollista poistumaa. 2010-luvulla vain vuosi 2014 on ollut muuttoliikkeessä plussalla ja muina vuosina on tullut muuttotappiota", Pellikka jatkaa.

Vesannon väkiluku oli huipussaan 1950-luvulla, jolloin kunnassa asui viitisentuhatta ihmistä.

"Väkiluvun merkittävä lasku alkoi 1970-luvulla, kun rakennemuutos oli suurinta. Sieltä lähtien väkiluku on jatkuvasti laskenut tiettyjä poikkeusvuosia lukuun ottamatta", Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen kertoo.

"Emme toki ole yksin tämän kehityksen kanssa. Koko Pohjois-Savossa ole kuin Kuopio ja Siilinjärvi, jotka ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä jatkuvasti, kun taas muissa kunnissa väkiluku on supistunut", Lievonen tähdentää.

Vastaava väestönkehitys on näkyvissä monilla alueilla kautta maan.

Erityisesti maaseutumaiset kunnat Suomen itä-, pohjois- ja keskiosissa erottuvat eläkeläisten suurella määrällä.

Vuonna 2015 Suomen eläkeläisvoittoisin kunta oli keskisuomalainen Kuhmoinen.

Perässä tulevat Rautavaara, Luhanka, Vesanto, Puumala, Ilomantsi, Hyrynsalmi, Sysmä, Heinävesi, Rautjärvi, Parikkala ja Puolanka.

Kaupungeista ikääntyneimpiä ovat Kemijärvi ja Lieksa.

Kehityksen ennakoidaan kärjistyvän huomattavasti vuoteen 2040 tultaessa.

Tällöin eläkeläisiä olisi yli 40 prosenttia kuntalaisista lähes koko Kainuussa, pois lukien maakuntakeskus Kajaani ja naapurikunta Sotkamo.

Myös koko Itä-Lapissa ja isossa osa Pohjois-Karjalaa sekä pohjoista Keski-Suomea eläkeläisten osuus ylittäisi 40 prosentin rajapyykin.

Sama kehitys on havaittavissa monissa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen sekä koillisen Pirkanmaan kunnissa.

Aluetieteen professori Seija Virkkala Vaasan yliopistosta löytää ikääntymisestä myönteistäkin.

"Väestön vanheneminen voi olla joillekin kunnille mahdollisuus. Ikääntyvät tarvitsevat paljon erilaisia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi senioreille voidaan räätälöidä vaikkapa luontomatkailua", Virkkala pohtii.

Hän korostaa, että väestörakenteen eriytymistä tapahtuu tällä hetkellä paitsi koko maan tasolla, myös maakuntien sisällä.

"Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla maakuntakeskus Seinäjoen väestö on varsin nuorekas, kun taas maakunnan reunoilla asuu keskimäärin iäkkäämpiä ihmisiä. Vastaava kehitys on havaittavissa myös muissa maakunnissa."

Koko maassa alhainen syntyvyys huolestuttaa Virkkalaa.

"Kun väki ikääntyy ja nuoria muuttaa pois eikä vauvoja synny tarpeeksi, kääntyy väestökehitys monilla alueilla negatiiviseksi. Tämä kehitys on koko Suomen ongelma."

Vesanto pyrkii tuottamaan ikääntyvälle väestölleen mahdollisimman laadukkaita palveluita.

"Vaikka meillä on paljon vanhuksia, niin kyllä täällä aidosti on hyvät palvelut. Ikäihmisten lisäksi panostamme myös lapsiin ja nuoriin. Vesannolle on juuri rakennettu uusi päiväkoti ja uuden keskuskoulun rakentamista suunnitellaan", kunnanjohtaja Lievonen toteaa.

"Kun monissa kunnissa kipuillaan lääkäriin pääsyn tai tehostetun palveluasumisen pääsemisen kanssa, meillä nämä asiat hoituvat käytännössä heti", perusturvajohtaja Pellikka korostaa.