Uusi eduskunta verrytteli kevätistuntokauden

Eduskunta kokoontuu remontin ajan täysistuntoon Sibeliusakatemian puolella. Salissa on kaksi lehteriä. Yleisölehterille mahtuu noin 150 ihmistä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Eduskuntavaalien jälkeen järjestäytyneen eduskunnan kevätistuntokausi sujui uusien kansanedustajien totuttamiseen talon tavoille.

Uuden eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyi vappuviikolla. Eduskuntatalon ollessa remontissa vuoteen 2017 täysistunnot pidetään Sibelius-Akatemian väistötiloissa.

Hallituksen kokoaminen vei kuukauden ja tasavallan presidentti nimitti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 29. toukokuuta. Heinäkuun alkupäivinä eduskunta sai käsittelyynsä hallitusohjelman ja äänesti hallituksen luottamuksesta luvuin 114—72.

Hallitus ehti jättää eduskunnalle 13 lakiesitystä ja eduskunta hyväksyi 9 esitystä. Lisätalousarviota lukuun ottamatta lakiesitykset olivat pienehköjä, mutta kiireellisiä viilauksia lainsäädäntöhankkeisiin.

Punavihreä oppositio idulla

Punavihreän opposition idut kylvettiin valtion toisen lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä, kun sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät yhteisen vastalauseen hallituksen esitykseen. RKP ja kristillisdemokraatit jättivät omansa.

Punavihreiden voimien yhdistäminen koettiin määrin hyväksi, että sen arveltiin jatkuvan jossakin muodossa eduskunnan syysistuntokaudella.

Punavihreän opposition pääkritiikki kohdistui lisäbudjetin työllisyysmäärärahoihin - tai pikemminkin niiden puuttumiseen. Elykeskusten työllisyysrahat ovat loppumassa, mutta lisää ei lisätalousarviossa herunut. Hallitukselta vaadittiin uutta, työllisyyteen keskittyvää lisätalousarviota heti syysistuntokauden alkuun.

Arvostelua herätti myös hallituksen päätös käyttää päästökaupasta kertyvät varat budjetin yleiskatteeksi. Aiemmissa kehyspäätöksissä varat on ohjattu kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen.

Lisäbudjetti nosti määrärahoja nettomääräisesti 55 miljoonalla eurolla ja vastaavalla määrällä lainanottotarvetta. Valtion nettolainanoton määräksi arvioidaan tänä vuonna noin 5,2 miljardia euroa. Vuoden lopussa valtionvelan määräksi arvioidaan noin 100 miljardia euroa, mikä on noin 49 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suurin määrärahalisäys ohjattiin Terraframe Oy:n oman pääoman korottamiseen 112 miljoonalla eurolla. Valtio valmistautuu sen kautta osallistumaan Talvivaaran kaivostoiminnan rahoittamiseen.

Toinen vaihtoehto on kaivoksen sulkeminen.

Eduskunnan mielestä päätökset kaupallisen kaivostoiminnan jatkamisesta tai alasajosta on tehtävä nopeasti, koska nykyisen epäselvän tilanteen jatkuminen tuo valtiolle lisäkustannuksia ja lisää ympäristöriskiä.

Punavihreän oppositio halusi eduskunnalta selkeämpää kannanilmaisua. Sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseessa vaadittiin, että päätökset Talvivaaran suhteen on tehtävä syyskuun loppuun mennessä.

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle normien purkamisesta sai osakseen sekä kiitosta että arvostelua. Pääministeri Sipilän mukaan hallituksella on tarkoitus perata byrokratiaa ja liikaa sääntelyä, joka näkyy maataloudessa, yritystoiminnassa, rakentamisessa ja myös ihmisten arjessa.

Hyvää hallintoa ei eduskunnassa vastustettu, mutta vasemmistoliitossa epäiltiin, että normitalkoiden nimissä ollaan heikentämässä kansalaisten suojaksi laadittua säännöstöä. Anna Kontula arvioi hallituksen tuovan tavallisille kansalaisille lisää byrokratiaa tarveharkinnan ja vastikkeellisuuden muodossa.

EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta siunasi hallituksen linjauksen, joka koski turvapaikanhakijoiden siirtämistä muihin EU-maihin Välimeren maiden siirtolaistulvan helpottamiseksi. Perussuomalaiset harasivat hallituksen linjaa vastaan.

EU-komissio esittää 40‑000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta seuraavan kahden vuoden aikana.

Suuren valiokunnan siunaaman hallituksen linjauksen lähtökohtana on siirtojen vapaaehtoisuus. Suomi on kuitenkin valmis käsittelemään myös väliaikaisia, jäsenmaita sitovia toimia, joilla Välimeren turvapaikanhakijoita sijoitetaan muihin EU:n jäsenmaihin myös Suomeen.

Eduskunta vetäytyi kesätauolle 30. kesäkuuta, ja se kestää 7:nteen syyskuuta. Syysistuntokauden suurinta urakkaa, valtion vuoden 2016 talousarviota eduskunta ryhtyy käsittelemään 29. syyskuuta.