Kiinalaiset haluavat jatkossakin ulkomaista ruokaa
Kiinalaiset eivät luota paikalliseen ruokaan, eikä luottamus palaudu ainakaan lähivuosina, arvioi Nordean Aasia-analyytikko Amy Yuan Zhuang.
Kiinassa on ollut ruokaskandaaleja viime vuosikymmenen aikana kaikissa elintarvikeryhmissä. ”Ne ovat saaneet ihmiset pelkäämään ruokaa”, Zhuang sanoi torstaina Helsingissä.
”Ihmiset ovat luovuttaneet, etenkin keskiluokka. Miksi kukaan haluaisi laittaa oman terveytensä vaakalaudalle?”
Ulkomaisia brändejä suositaan Kiinassa, vaikka ne ovat kalliimpia. Zhuang painottaa, että elintarvikealan yhtiöiden tulee pitää maassa huolta maineestaan. ”Menetettyä mainetta on vaikea saada takaisin.”
Muissa tuotteissa kuin elintarvikkeissa kiinalaiset ovat alkaneet katsoa hinnan lisäksi laatua. Tuotteen alkuperällä ei enää ole väliä.
Nordea ennustaa Kiinan bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 7,4 ja ensi vuonna 7 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli 7,7 prosenttia.
”Kasvu on ensi vuonna matalampaa, mutta kestävämpää”, Zhuang sanoo.
Alle seitsemän prosentin ei Zhuangin mukaan mennä työllisyysvaikutusten takia: hallitus haluaa pitää yhteiskunnan vakaana.
Talouskasvu nojaa edelleen liian vahvasti julkisiin investointeihin. Kotitalouksien kulutuksen tiellä ovat muun muassa sosiaaliturvan puutteet, asuntojen karanneet hinnat ja vääristynyt sukupuolijakauma. ”Asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti, se on suurin este kuluttamiselle.”
Ensiasunnon ostajalla tulee Zhuangin mukaan olla 30 prosentin käsiraha. Lainansaanti on hankalaa, joten käsiraha on säästettyä käteistä. Jo vuoden ikäisten poikalasten vanhemmat alkavat säästää rahaa, jotta poika saisi aikuisena hankittua asunnon. Ilman sitä vaimoa on hankala saada: 1970-luvulla syntynyttä naista kohden Kiinassa on kolme miestä.
Yhden lapsen politiikan hellittäminen ei Zhuangin mukaan muuta demografista kehitystä. Ikärakenteen muutos vähentää maan työvoimaa.
Itärannikolla palkat ovat nousseet.
Tekstiiliteollisuus lähtee Meksikoon ja Thaimaahan. Hallitusta tämä ei Zhuangin mukaan haittaa. Maa yrittää kivuta ylös arvoketjussa. ”Kiina tarvitsee vahvoja brändejä.”
Zhuangin mukaan Kiina pysyy maailman tehtaana: investoinnit ja tuotanto siirtyvät nyt maan länsiosiin.
Kiinan maaseudulla asuu 750 miljoonaa ihmistä, lähinnä lapsia ja vanhuksia. 270 miljoonaa maaseudun ihmistä työskentelee kaupungeissa siirtotyöläisinä. Heidän oikeuksiensa parantaminen piristäisi Zhuangin mukaan kulutusta.
Hän on myös huolissaan siitä, että markkina ei ota huomioon Kiinan ja Japanin välistä poliittista jännitettä. Se voi kärjistyä tänä vuonna.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
