Holm: Huono taloustilanne vaatii valtiolta pakkoelvytystä
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan täsmäelvytys on välttämätöntä taloustilanteen korjaamiseksi. Laajempaan elvytykseen ei valtion velkaantumisen takia ole varaa, mutta jotain on tehtävä.
”Valtion on pakko elvyttää. Taloustilanne on niin huono, että elvytys on poliittista realismia.”
Holmin mukaan rahaa elvytykseen saataisiin varojen uudelleenkohdentamisella ja budjetin sisäisillä siirroilla. Hän haluaisi valtion käyttävän tasettaan kuten yritykset.
”Kasvupanostusta pitäisi kerätä omaisuuden myynnistä, ei pelkästään budjetin tuloista ja menoista.”
Täsmätoimiksi Holm mainitsee infra- ja rakennushankkeet. Niitä rahoittamaan voisi perustaa Valtion Infra Oy:n, valtionyhtiön, joka käyttäisi budjetin ulkopuolista rahaa. Samansuuntaisia ehdotuksia ovat poliitikkojen aiemmin väläyttelemät kasvu- ja it-rahastot.
”Kasvurahastoa varten valtio voisi ottaa jonkin verran lainaa. Lisäksi mukaan voisi tulla yksityisiä sijoittajia.”
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola ei laske täsmäelvytyksen varaan.
”Jos rautateitä ja maanteitä pitää rakentaa pitkällä aikavälillä ja jos on varaa aikaistaa niitä toimenpiteitä nyt, niin silloin se on järkevää. Mutta ei niiden vaikutus kovin suuri ole.”
Pohjolan mukaan täsmätoimet eivät ratkaise Suomen perusongelmaa, tehdasteollisuuden matalalennosta seurannutta rakennemuutosta.
Sekä Holm että Pohjola ovat yhtä mieltä siitä, että hallituksen on tehtävä päätöksiä pian. Jos se lykkää päätöksentekoa kevään kehysriiheen, toimenpiteet siirtyvät vuodelle 2015.
Pohjola korostaa, että vaikka elvytystoimista päätettäisiin nyt ja pantaisiin toimeen ensi vuoden aikana, ne vaikuttavat vuoden tai kahden viiveellä.
”Siihen tilaan, missä talous nyt on, ei elvytyksellä voi vaikuttaa.”
Pohjolan mukaan nyt pitäisi keskittyä toimenpiteisiin, jotka parantavat talouden tuotantokykyä pidemmällä aikavälillä.
Holmin mukaan budjettiriihen kulku riippuu hallituksen uskollisuudesta velkatavoitteelleen.
Tavoite, eli valtionvelan osuuden bruttokansantuotteesta kääntyminen laskuun vuonna 2015, ei jo sovituilla toimilla toteudu.
”Jos hallitus aikoo pitää kiinni velkatavoitteestaan, sen pitää tehdä enemmän päätöksiä kuin kevään kehysriihessä. Silloin budjettiriihestä tulee vaikea”, Holm sanoo.
Holm ei hätkähtäisi pienen lisävelan ottamista.
”Uskon, että niin tullaan tekemään. Jos työttömyys pahenee ja verotulot heikkenevät ja menot lisääntyvät, silloin joudutaan ottamaan velkaa, päätetään nyt mitä tahansa.”
Holm uskoo, että suuret odotukset kasataan työmarkkinaratkaisuun. ”Veropäätökset sidotaan sinne, jos niitä tulee.”
Työntekijät ja työnantajat kiistelevät nyt siitä, tehdäänkö palkkaratkaisusta keskitetty vai saavatko yritykset paikallista joustoa.
Holmin mukaan suurin riita tulee palkankorotusten määrän sijaan siitä, kuinka kauan matalia korotuksia jatketaan. Mitä pidempään sopimukseen työntekijät suostuvat, sitä helpommin yritykset myöntyvät keskitettyyn ratkaisuun.
”Mitä pidempi, sen parempi. Suomen kilpailukyky on rapautunut niin paljon, ettei kilpailukykyongelmaa vuodessa tai kahdessa pysty ratkomaan.”
Odotettavissa on myös, että budjettiriihessä lisätään haittaveroja ja leikataan kuntien valtionapuja kehyspäätösten mukaisesti.
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
