Uusiutuvien osuus nousee kirkkaasti yli tavoitteen 2020
Uusiutuvan energian osuus ylittää vuonna 2020 Suomen tavoitteen jo nykyisillä investoinneilla. Mikäli Äänekosken biosellutehdas rakennetaan, mennään tavoitteesta kirkkaasti yli, sanoo Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti.
Tuolloin osuus ylittäisi reilusti 40 prosenttia, Ripatti arvioi viraston energiapäivillä tiistaina.
EU:n Suomelle asettama tavoite on 38 prosenttia uusiutuvia kokonaisenergiasta vuoteen 2020 mennessä.
Suomen uusiutuvien määrä riippuu pitkälti sellutehtaista. Parin vuoden aikana selluinvestoinneista ovat kertoneet kaikki kolme metsäjättiä: Stora Enso Varkauteen, UPM Kuusankoskelle sekä Metsä Group Äänekoskelle.
Uusiutuvan energian osuus laski hieman toissa vuonna, mutta 2014 osuus taas kasvoi ennakkotietojen mukaan hieman. Virallinen uusiutuvien osuus oli 35 prosenttia vuonna 2013.
Suomen 304 terawattitunnin (TWh) energian loppukäytöstä 117 TWh oli uusiutuvaa, josta 74 TWh oli puupohjaista.
Metsähakkeen kokonaistavoite on 25 TWh eli noin 15 miljoonaa kiintokuutiota puuta. Sillä tuotetaan enimmäkseen lämpöä.
Metsähaketta ja tuulivoimaa sähköntuotannossa tuetaan syöttötariffilla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan 5,3 TWh ja tuulivoimalla 6 TWh sähköä.
Ripatti arvioi, että näillä näkymin sähköntuotannossa metsähakkeen 5,3 TWh käyttötavoite ei täyty. Käyttö riippuu huomattavasti tuesta, jota parhaillaan sorvataan työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM).
TEM:n tuoreessa ehdotuksessa tuki puolitettaisiin järeän kuitupuun kohteilla.
Ripatti ihmetteli rajausta, koska Suomessa on alueita, joilla tällaisella puulla ei ole käyttöä lainkaan.
Hakkeella on onnistuttu korvaamaan kivihiiltä vuoden 2004 jälkeen. Hakkeen käyttö on kasvanut joka vuosi, kun taas hiilen käyttö vähenee pikku hiljaa.
Suomen tuulivoimatavoite on 6 TWh. Nykytahdilla siihen ei päästäisi, mutta Ripatin mukaan kaavoitussuunnittelussa on niin paljon myllyjä, että tavoite täyttyy varmasti.
Tuulivoimalle myönnetään syöttötariffilla tukea runsaasti, 83,5 euroa megawattitunnilta. Tukea saa enintään 2 500 megawattiin asti. Kun nyt on jo suunnitelmat 5 000 megawattiin, kaikki eivät tukea saa ja kilpailu tuesta kovenee.
Tuulimyllyjen suurin haitta on Ripatin mukaan melu. Siitä annettu asetus on lausunnoilla vielä tammikuun ajan ja lausuntoja on tullut noin sata.
Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 82 miljoonaa euroa, josta 30 metsähakevoimaloille ja 52 miljoonaa euroa tuulimyllyille.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
