Matokuuri leikkaa myös talouskasvua
Uuden hallituksen kaavailemat menosupistukset näkyvät myös talouskasvussa. Aktian pääekonomistin Anssi Rantalan mukaan ne alentavat kasvua ensi vuonna noin 0,3 prosenttiyksikköä.
Leikkaukset ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä Suomen talous kärsii rakenneviasta eikä suhdannevaihtelusta. Julkista kulutusta pitää pienentää ja vienti ja investoinnit saada nousuun.
Tässä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräämä yhteiskuntasopimus on todella tärkeä ja samalla todella vaikea, Rantala sanoo. Hänen mukaansa kilpailukyvyn parannus edellyttää nollalinjaa palkankorotuksissa ja työajan pidennystä.
Ekonomisti Timo Tyrväinen odottaa paljon joustoilta, joissa työntekijät voisivat esimerkiksi ostaa yrityksen ja pyörittää sitä aluksi paikallisin ehdoin kannattavaksi.
Hallitusohjelman hyvä puoli on Rantalan mukaan tuhti ja etupainotteinen säästöohjelma: talous saavuttaa vuonna 2021 tasapainon eikä Suomi ota enää uutta velkaa.
Tänä vuonna sen sijaan ylitämme kaikki euroalueen kriittiset rajat.
Pikasäästöjä ei synny esimerkiksi sote-uudistuksesta, ja jos yhteiskuntasopimustakaan ei tule, hallitus uhkaa 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla. Myös maatalouden kansalliset tuet ovat mukana.
Toivoa sen sijaan luo esimerkiksi biotalous.
”Kivihiilestä luopumiseen on kansainvälisiä paineita, sijoittajat katsovat yhä tarkemmin hiilijalanjälkiä ja Suomen on hyvä olla kehityksessä mukana”, Tyrväinen sanoo.
Aktia laskee tämän vuoden kasvuennusteensa maaliskuisesta 0,3 prosentista nollaan ja ensi vuoden ennusteen 1,4 prosentista 1,0 prosenttiin.
Toivo herättää myös kuluttajien luottamus virinnyt luottamus, euron heikko kurssi ja huokea öljy. Toisaalta työllisyys ja Venäjän talouskasvu heikkenevät.
Aktia ennustaa, että euroalueen talouskasvu elpyy tänä vuonna 1,5 prosenttiin. USA:n kasvu olisi 2,3 ja koko maailman 3,3 prosenttia.
Rantala ennustaa, että Yhdysvalloissa keskuspankki alkaa hivuttaa korkoja hitaasti ylös ja että ensimmäinen koronnosto tapahtuisi syyskuussa.
Myös inflaatio herää euroalueella ensi vuonna tämän vuoden 0,2 prosentista 1,4 prosenttiin.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
