Pienyrittäjien tuulimylly jauhaa sähköä
KEMI
Torniolaisen konekorjaajan Matti Ramlinin pitkä urakka tuulimyllyn rakentamiseksi päättyi. Perämeren rannalle Kemin Ajokseen viime syksynä noussut voimala on jauhanut osakkailleen tuulisähköä jo yli tuhannen megawatin edestä.
”Tuntuuhan tämä mukavalta, vaikka olen uhrannut projektin eteen toistakymmentä vuotta elämästäni. Mie, perkele, tehin sen”, paukauttaa tuulivoimayhtiö Sumituuli Oy:n toimitusjohtajana toimiva Ramlin.
3,5 miljoonan euron hintaisen, kahden megawatin teholla toimivan tuulimyllyn vuotuinen tuottotavoite on 6 000–7 000 kilowattituntia.
”Kolmasosa rahoituksesta tulee Sumituulen 109 osakkaalta, loppuosa on Finnveran ja pankin lainoittamaa.”
Yhtiön osakkaina on muun muassa maatiloja, taimistoja, yrittäjiä ja yksityishenkilöitä, jotka halutessaan saavat edullisempaa osakassähköä.
”Valtio tukee tuulisähköä siten, että se maksaa markkinahinnan ja syöttötariffin välisen erotuksen täysimääräisenä vuoteen 2015 saakka. Siitä eteenpäin tukea on luvattu 83 euroa megawattitunnille yhdeksän vuoden ajan”, Ramlin kertoo.
Ramlin on havainnut, että maanomistajiin on iskenyt tuulisähkön myötä rahanahneus. Tuulivoimalan pohjaksi kaavaillun metsämaan hinta on noussut paikoin jopa satakertaiseksi.
”Monet yhtiöt ovat joutuneet luopumaan hankkeista liian kalliin maapohjan takia. Vuokran pitäisi olla kiinteä eikä sidoksissa siihen, mitä voimala tuottaa. Sen pitäisi olla myös oikeassa suhteessa haittoihin nähden. Näinhän se homma menee muillakin aloilla.”
Ramlin luonnehtii taisteluaan tuulimyllyn puolesta ”liian pitkäksi maratoniksi”. Kolmen vuoden savotaksi tarkoitettu voimalahanke venyi monien vastoinkäymisten takia 13-vuotiseksi.
Alun perin tarkoituksena oli rakentaa tuulivoimala Tornionjoen rannalle.
”Ihmiset sanoivat, ettei heillä ole mitään tuulivoimaa vastaan, mutta älkää tehkö minun viereen.”
Vaikka voimalan paikka muuttuisi, tuulivoiman vastustajat säilyvät, tosin he ovat erinimisiä.
”Siksi lähdimme Ajokseen, missä ei ole asukkaita lainkaan.”
Sumituulen voimalan roottorin lavan mitta on 48,5 metriä, lapojen pyyhkäisyala on halkaisijaltaan noin sata metriä. Voimala painaa 420 tonnia, tämän lisäksi tulevat perustukset, joissa on noin 400 tonnia betonia ja 80 tonnia rautaa.
”Operoimme myllyä itse. Olemme tyytyväisiä, ettei meillä ollut rahaa pystyttää sitä merelle. Mantereella seisova mylly on kätevä käyttää ja edullinen huoltaa, kun pihalle pääsee autolla.”
Sumituuli on aloittanut tuulimittaukset myös toisessa kohteessa. Mittauksia tehdään ainakin tämän vuoden ajan.
”On mahdollista, että rakennamme jatkossa toisenkin tuulivoimalan. Se on helpompaa, kun ensimmäinen voimala koulutti meitä.”
Sumituulen sähkön ostaa uusiutuvilla menetelmillä tuotettuun sähköön erikoistunut kainuulainen Ekosähkö.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
