Paimion parantola suljetaan
PAIMIO (MT)
Sairaala tunnetaan paremmin nimellä Paimion parantola. Se sijaitsee Preitilän sivukylällä keskellä mäntykangasta ja tunnetaan suunnittelijastaan Alvar Aallosta.
Paimion parantolaa pidetään yhtenä Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä ja se on kansainvälisestikin tärkeä nähtävyys.
Sairaala hivelee silmää ja sielua. Aalto uskoikin parantavaan arkkitehtuuriin ja kutsui sairaalaansa ”mediciniseksi instrumentiksi”. Sisustusta leimaavat runsas luonnonvalo, auringonkeltainen lattia ja kaarevat, aaltomaiset muodot.
Keltaisen ohella väreinä on käytetty valkoista, mustaa ja turkoosia. Rakennukset ja potilashuoneet on sijoiteltu niin, että auringonvalon määrä ja suunta on aina oikea.
Aalto suunnitteli myös sairaalan sisustuksen valaisimia myöten.
Täältä ovat lähtöisin monet Artekin huonekalut, kuten Paimio-nojatuoli.
Hoitoja varten oli makuuhalli ja keuhkojen tuuletusta varten lepoparvekkeita, sillä mäntykankaan ilma muistuttaa alppi-ilmastoa. Yläkerrosten terassilta on hienot näkymät.
Viime ajat rakennuksessa toimi Paimion sairaala, jossa hoidettiin erityisesti reumasairauksia.
Keuhkoklinikka muutti Turkuun jo kaksi vuotta sitten. Sinne, Turun yliopistollisen keskussairaalan uuteen laajennettuun T-sairaalaan, keskitetään seudun monia muitakin toimintoja.
Sairaanhoitopiiri sulkee myös Raision sairaalan ja karsii vuodepaikkoja muistakin aluesairaaloista.
Sairaalatoiminnasta luopuminen on yksi keino säästää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menoja. Paimion sairaalan sulkeminen tuo säästöä lähes miljoona euroa vuodessa, vaikka kiinteistön ylläpitovastuu jäisi sairaanhoitopiirille. Tyhjäksi jää 64 petipaikkaa ja satakunta työntekijää siirtyy Turkuun.
Paimiossa ei sairaanhoitopiirin päätökseen tyydytä. Kaupunginhallitus haluaa selvittää asiantuntijatyöryhmän avulla Paimion sairaalan jatkokäyttöä.
Paimio-Seura taas perää Varsinais-Suomen taidetoimikunnalta rakennuksen arvon ja hengen mukaista käyttötarkoitusta.
Museovirasto on määritellyt sairaalan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja sitä on ehdotettu myös Unescon maailmanperintölistalle. Suojelumääräysten mukaan sairaalarakennusten käytön tulee olla sopusoinnussa alkuperäisen toiminnan kanssa.
MT:n tietojen mukaan tiloihin on ehdotettu ainakin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoa, hotellia ja vanhusten hoivakotia. Käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttäisi sisätilojen muutostöitä.
Rakennus oli käynyt vanhanaikaiseksi myös sairaalakäyttöön, katsoi klinikasta kuusi vuotta sitten selvitystyön tehnyt klinikan ylilääkäri Kari Liippo.
Kansalaiset ovat ehdottaneet sairaalaan kuntoutusyksikköä, uniapneakeskusta, ylipainoisten elämäntapakoulua ja paik-
kaa toipua vaikeista leikkauksista ja syöpähoidoista, syömishäiriöistä ja synnytys- ja muista masennuksista.
Rakennuksen on kerrottu kiinnostaneen muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiötä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
