Rahapula rampauttaa armeijan lähivuosina
Carl Haglund ymmärtää kansan ja henkilökunnan kiukun varuskuntien lakkautuksissa. ”Mutta varuskunnilla ei puolusteta valtakuntaa.” Jaana Kankaanpaa Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen puolustusvoimat on käynyt läpi kovan matokuurin, eikä se ole vielä ohi.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) yhtyykin osittain upseerien käsityksiin siitä, että Suomen puolustus on vaarassa menettää rahapulassa uskottavuuttaan.
”Tänään 17. tammikuuta 2014 meillä on koko maan kattava uskottava alueellinen puolustus. Mutta tiedämme jo nyt, että näillä resursseilla ei pitkän päälle pärjätä”, Haglund sanoo MT:n haastattelussa.
”Tilanne pitää korjata. Ei ole hyväksyttävää, että osia maasta ei kyetä puolustamaan tai että puolustusvoimien tehtävät ja resurssit eivät ole tasapainossa.”
Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen mukaan Suomi otti säästölinjallaan selvän riskin aluepuolustuksessa.
Hallitus päätti toissavuonna yhteensä yli 800 miljoonan euron säästöistä. Haglund ymmärtää perustelut: puolustusvoimien rauhan ajan rakenne ja varuskuntaverkko olivat liian suuret.
Mutta materiaalihankinnat olisi hänestäkin pitänyt jättää rauhaan.
”Säätytalon hallitusneuvotteluissa tehtiin vääriä päätöksiä. Ne eivät perustu faktoihin, vaan leikkaukset olivat liian suuria”, Haglund sanoo.
Hän ymmärtää siksi, että Upseeriliiton tuoreessa kyselyssä 80 prosenttia upseereista oli tyytymättömiä poliitikkoihin.
Puolustusvoimien säästölistalla on muun muassa varuskuntien sulkemista, harjoitusten vähentämistä ja käytetyn kaluston hankintaa. Suomi hankki juuri sata käytettyä Leopard-panssarivaunua Hollannista hintaan kaksi miljoonaa euroa kappale.
”Ne ovat modernisoituina aivan maailman huippua. Naapurimaamme vaunut eivät ole missään nimessä sillä tasolla.”
Kumman?
”No...kummankaan.”
Ruotsilla on vanhempia Leopardeja, mutta käyttökoulutusta ei juurikaan enää anneta.
Venäjä taas uusii kalustoaan myös Suomen lähialueilla. Haglund ei näe siinä mitään dramaattista.
”Ei pelota. Olemme tärkeitä kauppakumppaneita ja Venäjällä on suurempiakin turvallisuushaasteita kuin Suomi.”
Tiiviimpi rauhanajan yhteistyö Ruotsin kanssa hyödyttäisi ja voisi vahvistaa molempien uskottavuutta. Ruotsilla on perinteisesti vahvat meri- ja ilmavoimat, Suomessa maavoimat.
”Ilmavoimat harjoittelevat jo viikottain yhdessä. Teemme kevään aikana yhteistyön tiivistämissuunnitelman, joka koskee rauhanajan yhteistyötä.”
Sen sijaan kriisiajan yhteistyö olisi Haglundin mukaan ”erittäin iso poliittinen päätös”, jonka valmistelua ei saa tehdä ”juosten kusten”.
Samaan aikaan Suomi syventää Pohjoismaista ja Nato-yhteistyötään.
Kuva Ruotsin puolustuksen tilasta on hiukan hämärä. Yleinen asevelvollisuus on korvattu palkka-armeijalla ja maavoimat ajettu alas.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson on todennut, ettei maa pystyisi puolustamaan itseään kuin viikon verran. Suomalainen tutkija Charly Salonius-Pasternak on pitänyt Ruotsia jo suoranaisena uhkana Itämeren alueelle.
Nojaako Ruotsi siis Suomen puolustukseen?
”Ei. Meillä ei ole mitään velvoitteita eikä suunnitelmia puolustaa Ruotsia. Tosiasia on, että Suomen puolustusbudjetti on runsaat kaksi ja Ruotsin viisi miljardia euroa.”
Suomi pitää jatkossakin kiinni yleisestä asevelvollisuudesta, Haglund vakuuttaa. Perusteluna ovat raha, puolustus ja kasvatus.
”Yhteiskunnallisen eheyden kannalta sillä on tärkeä merkitys, kun eri taustoista ja eri puolilta maata tulevat ihmiset kerääntyvät samaan tupaan ja tekevät samoja asioita.”
Ruotsi on ilmoittanut etenevänsä Nato-kysymyksessä käsi kädessä Suomen kanssa. Haglund toivookin Ruotsin tiedottavan Suomelle liikkeistään etukäteen, sillä ”EU-jäsenyydestä saimme lukea lehdistä”.
Haglundin mukaan Ruotsin pyrky Natoon muuttaisi Suomen tilannetta huomattavasti.
”Se olisi syytä arvioida uudelleen, vaikka ei tarkoitakaan, että meidänkin olisi pakko hakea jäsenyyttä.”
Suomessa Nato-kansanäänestys puolustaisi paikkaansa, jos jäsenyyden kannatus ja vastustus näyttäisivät olevan yhtä suuria.
Haglundin mielestä omasta maanpuolustuksesta on pidettävä huolta Nato-ratkaisusta riippumatta.
”Nato ei voi tarkoittaa, että annetaan oman puolustuksen rapautua ja kuvitellaan, että muut puolustavat meitä. Se on enemmänkin poliittinen lisävakuutus.”
Haglundin mukaan jäsenyys vaatii paitsi halua myös aikaa.
”Emme voi nostaa kiinteistön vakuusarvoa huomattavasti, kun autotalli on jo tulessa. Eikä Nato edes ota uusia jäseniä, jos kriisiytyminen on jo alkanut.”
Puolustusvoimien taloustilannetta ruotii kesään mennessä parlamentaarinen selvitysryhmä.
”Näin seuraavien vaalien jälkeen kaikilla puolueilla on mahdollisimman kattava ja yhteneväinen tilannekuva siitä, mihin ja miksi rahaa tarvitaan.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
