Kun seinäjokelainen Kimmo Rantanen hankki vuonna 2009 kesämökin Kauhavan Kortesjärvellä sijaitsevan luonnonkauniin Saarijärven rannalta, ei hän osannut aavistaa, mitä tuleman pitää.
Järven pinnalla kellui tuolloin pari yksittäistä turvelauttaa, jotka tontin myynyt henkilö lupasi korjata maisemasta pois. Toisin kävi.
”Nopeasti lautat alkoivat laajentua, ja niitä ilmestyi lisää. Lisäksi veden pinnalle ilmaantui lummetta”, Rantanen kertoo.
Turvelautat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja järvi uhkaa jo umpeutua toisesta laidastaan.
Saarijärven kyläläiset reagoivat matalan kotijärvensä kunnon heikentymiseen jo vuosia sitten, kun rannat alkoivat kasvaa umpeen.
Kahdeksan vuotta sitten käynnistyi Saarijärven kalastuskunnan vetämä järvenkunnostushanke.
”Suunnitelmissa oli ruopata ja kuivattaa järvi, jonka jälkeen vedet olisi laskettu sinne uudelleen. Se olisi puhdistanut ja käytännössä pelastanut järven”, Saarijärven kalastuskunnan puuhamies Timo Kontiainen Pietarsaaresta toteaa.
Myös Kontiainen omistaa mökin umpeen kasvavan järven rannalta.
Jos ruoppaaminen onnistuisi, järven pohjasta poistettaisiin yhteensä sata tuhatta kuutiota maa-ainesta.
”Olemme keränneet kyläläisiltä ja mökkiläisiltä 83 000 euroa järven kunnostuksen kustannusten kattamiseen. Kauhavan kaupunki osallistuisi kustannuksiin 50 000:lla ja elykeskus 200 000 eurolla, jos hanke etenisi”, Kontiainen sanoo.
Järven kunnostushanke sai kuitenkin suuria kapuloita rattaisiinsa, kun alueella tehtiin takavuosina viitasammakkohavaintoja.
”Vielä vuonna 2013 elykeskuksesta arvioitiin, ettei viitasammakko estäisi ruoppaamista. Sittemmin on kuitenkin vedetty todella tiukkaa suojelulinjaa, ja meiltä mökkiläisiltä ja kyläläisiltä alkaa jo usko loppua”, Kontiainen harmittelee.
”Asetelma on luonnonsuojelu vastaan luonnonsuojelu. On käsittämätöntä, että kokonaisen järven annetaan tuhoutua näin! Meillä tuhotaan järvet, koska viitasammakko on eteläisessä Ranskassa uhanalainen”, Kontiainen jyrähtää.
Viitasammakko on tunnustettu EU:n luontodirektiivissä lajiksi, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty myös luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Luonnonsuojelulain mukaan elykeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta.
Suomessa viitasammakon kanta on elinvoimainen ja se on levinnyt koko maahan. Keski-Suomessa viitasammakko on jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Molemmat sammakkolajit ovat rauhoitettuja: niitä ei saa tappaa tai pyydystää.
Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen ylitarkastaja Johanna Kullas seisoo tiukan suojelukannan ja Kortesjärven Saarijärven ruoppaamiskiellon takana.
”Viitasammakko on tiukasti suojeltu laji. Suojelusta poikkeaminen on vasta viimesijainen vaihtoehto”, Kullas sanoo.
Olosuhteita järvellä tarkasteltiin hakijoiden ja viranomaisten yhteisellä maastokäynnillä viimeksi syyskuussa.
”Elykeskus on kyllä pyrkinyt yhteistyössä hankkeen hakijoiden kanssa löytämään ratkaisuja, joilla voitaisiin sovittaa yhteen järven kunnostus ja viitasammakon suojelu.”
Kimmo Rantanen uskoo, että järven kunnostus olisi lopulta myös viitasammakoiden etu.
Takavuosina Saarijärven rannan tuntumasta ruopattiin pieniä paikkoja.
”Jostain syystä juuri näillä ruopatuilla alueilla esiintyy eniten viitasammakoita. Käsittämättömän tiukka suojelulinja on järvelle kuolemaksi.”
