Turvaistuin suojaa lasta liikenteessä
Lauri Salminen Turvaistuinten testauksen uusien normien odotetaan astuvan voimaan vuonna 2015. Tulevaisuudessa turvaistuin valitaan lapsen pituuden mukaan. Myös testaus muuttuu entistä tarkemmaksi, esittelee tuotekehityspäällikkö Bror Martin. Kuva: Viestilehtien arkistoVANTAA (MT)
Törmäys on ohi hetkessä. Kuuluu kova paukahdus. Turvaistuimeen kiinnitetty nukke heilahtaa. Muuta ei ehdi tajuamaankaan.
Ollaan Suomen ainoalla törmäystestiradalla Vantaalla. Täällä ymmärtää nopeasti, miksi lapsen turvaistuin pitää asettaa selkä menosuuntaan päin.
”Jos lapsen pää on kilon painoinen ja siihen kohdistuu 24 G:n voima törmäyksessä, pää muuttuu 24-kiloiseksi. Näin tapahtuu, jos törmätään esteeseen 50 kilometrin tuntinopeudella”, kuvailee tuotekehityspäällikkö Bror Martin Suomen ainoalta lasten turvaistuimia valmistavalta Klippanilta.
Suomessa suositellaan, että lapsen turvaistuin asetetaan autoon selkä menosuuntaan päin ainakin 3-vuotiaaksi asti. Ruotsissa sama suositus on 4,5- vuotiaaksi.
”Syy on tässä: jos lapsi istuu kasvot menosuuntaan päin ja tulee kolaritilanne, lapsen niskaan kohdistuva rasitus on neljä kertaa suurempi kuin jos lapsi istuisi turvaistuimessa selkä menosuuntaan.”
Pienellä lapsella pää on suhteessa iso muuhun vartaloon nähden. Kun vielä lapsen lihaksisto on kehittymätön, äkkiliikkeessä pää heilahtaa holtittomasti vakavin seurauksin.
Silti vain noin 13 prosenttia ruotsalaislapsista istuu selkä menosuuntaan päin autossa 4,5-vuotiaaksi.
Euroopassa osa vanhemmista istuttaa lapsensa katse menosuuntaan jo siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy turvakaukalosta isompaan istuimeen 9–12 kuukauden iässä. Syitä tähän löytyy monia.
”Turvaistuin käy ahtaaksi tai lapsi ei viihdy katsesuunta taaksepäin. Moni auto on myös niin ahdas, että tilavammat selkä menosuuntaan -istuttavat turvaistuinmallit eivät niihin mahdu.”
”Ja muistutukseksi: Suomessa lapsen pitää istua selkä menosuuntaan päin ainakin 36-kuukauden ikään asti eli 3-vuotiaaksi.”
Vantaalla sijaitsevalla törmäysradalla testataan lasten turvaistuinten lisäksi turvavöitä ja pikkubussien istuimia.
”Viime vuonna teimme 430 testiä. Voimme periaatteessa testata täällä kaikkea, mikä liikkuu. Olemme testanneet muun muassa kännykkäkoteloita ja polkupyörien peräkärryjä”, Bror Martin listaa.
Törmäystestirata on 32 metriä pitkä. Lasten turvaistuimia testataan ajamalla ne äkkipysähdykseen sekä 30 kilometrin että 50 kilometrin tuntivauhtia.
Törmäys kuvataan suurnopeuskameralla, joka nappaa tapahtumasta 2 000 kuvaa sekunnissa.
”Kuvista nähdään, kuinka turvaistuimeen asetettu nukke liikkuu ja miten istuin itsessään toimii.”
Istuimen tehtävä on vaimentaa energiaa, joka syntyy törmäyksessä.
”Tuotannossa joka 5 000:s tuoli pitää testata. Sillä varmistetaan, että turvaistuimen laatu vastaa sitä mitä pitäisi.”
Testin jälkeen turvaistuin päätyy tuhottavaksi. Samalla tavoin pitäisi toimia jokaisen kolarissa mukana olleen turvaistuimen kohdalla.
”Ikinä ei kannata ostaa tuntemattomalta käytettyä turvaistuinta.”
Turvaistuinten testauksesta tulee lähivuosina entistä tarkempaa. Uuden normin myötä lapsen istuma-asento muuttuu pystymmäksi ja vaatimus kasvaa kattamaan myös esimerkiksi sivutörmäyssuojauksen.
”Normi muuttuu siten, että painoluokista siirrytään sertifioimaan istuimet lapsen pituuden mukaan. Muutos astuu voimaan ehkä jo vuonna 2015.”
Tämä tuo muutoksia myös testaukseen.
Tulevaisuudessa testinukeissa tulee olemaan nykyisen yhden mittauksen sijaan peräti 24 eri mittauspistettä.
”Saimme juuri Saksasta tarjouksen kuuden nuken sarjasta. Hintaa niille tulisi 380 000 euroa.”
Kolaritestaus on turvaistuinten valmistuksessa välttämätöntä, joten investointi on tehtävä.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
