Eduskunnan syysistuntokausi alkoi Ukraina-keskustelulla
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) lupasi tiistaina alkaneesta eduskunnan istuntokaudesta kiireistä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Itä-Ukrainan tilanne jatkuu hyvin vaikeana. Taistelut Donetskin ja Luhanskin alueilla ovat kiihtyneet ja taisteluiden alue on nyt myös laajentunut.
”Venäjällä on tärkeä rooli Ukrainan kriisin ratkaisussa, mutta myös Ukrainan on tehtävä osansa. Sen tehtävät eivät myöskään pääty itse sotilaallisen kriisin ratkaisuun, vaan sillä on edessä mittavat poliittiset ja taloudelliset haasteet. Yksi tärkeimmistä on lokakuun lopulle ilmoitettujen parlamenttivaalien turvallinen ja tasapuolinen läpivieminen”, Stubb korosti suurelle salille.
Laajassa ilmoituksessaan pääministeri kertasi Ukrainan kriisin tapahtumat helmi–maaliskuun vaihteessa, kun Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Pääministerin ilmoituksen jälkeen puolueet käyttivät asiasta ryhmäpuheenvuorot.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Timo Soinin (ps.) mukaan kriisin ratkaisua etsiessämme kohtaamme erittäin oleellisen kysymyksen: Mitkä ovat Venäjän pyrkimykset.
”Venäjän politiikkaa on aina voinut kuvailla hyvin sanalla arvaamaton. Tänä päivänä luonnehdinta on entistä sopivampi. Euroopan tilanteen muutos vaatii Suomessa taloudellisten vaikutusten lisäksi myös turvallisuuspolitiikan pikkutarkkaa uudelleen tarkastelua”, Soini arvioi.
Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomen on toimittava aktiivisesti kriisin ratkaisemiseksi.
”Oman asemamme takia emme voi missään oloissa jäädä lännen isojen maiden ja Venäjän pelisääntöjen arvioinnin ulkopuolelle. Meillä on oltava suorat ja hyvät suhteet Venäjään sekä muihin maihin”, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan pakotteet ovat vääjäämättömiä eikä pakotteiden vaikutuksia pidä vähätellä.
Hän toivoi, että viimeistään tämä tilanne saa muutkin huomaamaan kotimaisen energian ja ruuantuotannon merkityksen paitsi työllisyyden ja kauppataseen, myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Kokoomuksen Ilkka Kanerva korosti, että Suomi on ja tulee pysymään Venäjän naapurimaana.
”Meillä on tämän vuoksi erityinen syy olla huolissamme naapurimaamme valtiojohdon toimenpiteiden vaikutuksista. Suomen intressi on, että maailmanpoliittinen toimintaympäristö pysyy vakaana ja ennustettavana. Ja etteivät suurvallat loukkaa pienempiensä suvereniteettiä ja valtiollista itsemääräämisoikeutta”, Kanerva sanoi.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman (sd.) mukaan eduskunnan syksyn istuntokaudesta on tulossa supersyksy.
”Ukrainan kriisi, yli 200 lakiesitystä, oman maan talous, välikysymyksiä, sote-sotku ja kuntaliitosten jatko. Isoja haastavia asioita on edessä, Heinäluoma sanoi.
Vaikka vaikeita päätöksiä on tehtävä, Heinäluoma arvioi hallituksen pysyvän koossa ensi huhtikuun vaaleihin asti.
Aivan samaa mieltä oli keskustan kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen, joka hakee kymmenettä kautta eduskunnassa.
”Talouden näivetyskierre on saatava katkaistua. Olkiluoto 4 -vaihetta ei tarvitse kiirehtiä. Alueellinen eriarvoistuminen on pysäytettävä”, Pekkarinen luetteli ja sanoi, että tämä viimeinen istuntokausi muistuttaa 1990-luvun alun kriisivuosia.
Soini arvioi myös erittäin työntäyteistä istuntokautta. Venäjän ja Ukrainan tilannetta joudutaan pohtimaan useamman kerran.
Soini toivoi, että perussuomalaiset voisivat yhdessä keskustan kanssa saada uusiin uomiin hajavesiasetuksen, mikä merkitse maaltapakatotuslakia.
”70-luvulla oli maaltapako. Jätevesiasetus nykymuodossa merkitsee maaltapakotuslakia”, Soini sanoi.
Ensimmäisessä täysistunnossa eduskunta myönsi eron puhemiesneuvoston esityksestä kansanedustaja Mari Kiviniemelle (kesk.) joka on aloittanut OECD:n apulaispääsihteerinä.
Puhemiesneuvosto käsitteli myös kansanedustaja Lasse Männistön (kok.) eroa, mutta ei tehnyt siitä vielä esitystä.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
