EU:n oikeusvaltiopäätelmissä on useita tulkintoja – voisivatko Unkari ja Puola vieläkin vesittää varojen jäädytyksen?

Viktor Orbán piti EU-huippukokouksen päätelmiä voittona. Kuva: Zucchi-Enzo

Huippukokouksen päätelmät oikeusvaltiokehityksen sitomisesta EU:n budjettiin ovat useiden suomalaismeppien mielestä liian löysät.

EU-johtajat pääsivät yhteisymmärrykseen unionin seitsemän vuoden budjetista heinäkuussa. Lopulliselle oikeusvaltiokirjaukselle on saatava vielä EU-parlamentin hyväksyntä.

”Jos Unkari ja Suomi ovat molemmat tyytyväisiä, kaikki ei ole ihan kunnossa”, Heidi Hautala (vihr.) sanoi.

Sirpa Pietikäinen (kok.) arvostelee komission puutteellista roolia loppupäätelmissä.

"Oikeusvaltioperiaatteen mekanismi heikkeni neuvotteluissa. Nyt jäsenmaat toimivat itse kuin pukki kaalimaan vartijana vahtimalla toisiaan sen sijaan, että komissio olisi valvonut itsenäisesti."

Puolan ja Unkarin demokratiakehitys, ja unionin rooli puuttua maiden oikeusvaltiorikkeisiin on nähty EU-maissa huolestuttavana. Muun muassa Suomi on rummuttanut jo pitkään, että EU:n perusarvoihin sitoutuminen täytyy saada vahvemmin lainsäädäntöön mukaan.

"Jos on epäilystä, että asioita ei voida käsitellä oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti tai on vaarana, että varoihin kohdistuu ongelmia, niin tähän on mahdollista puuttua tulevaisuudessa vahvemmin kuin tällä hetkellä", pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi rahoitusneuvottelujen jälkeen.

Ristiriitaista on, että huippukokouksen päätelmistä iloittiin myös Unkarissa. "Me voitimme taistelun, voitto oli suuri”, Unkarin pääministeri Victor Orbán hehkutti.

Ehdollisuutta ovat vastustaneet kovaäänisimmin Puola ja Unkari. Maat uhkasivat kaataa koko budjettisopimuksen, jos oikeusvaltiomaininta sitoo maita liikaa.

Mitä oikeusvaltioperiaatteesta sovittu teksti tarkalleen sanoo?

"Eurooppa-neuvosto korostaa unionin oikeusvaltion kunnioittamisen tärkeyttä. Ehdollisuusjärjestelmä talousarvion suojelemiseksi otetaan käyttöön. Komissio ehdottaa neuvostolle toimenpiteitä rikkomusten varalta, ja ne hyväksytään määräenemmistöllä", päätelmissä kerrotaan.

Asetuksen yksityiskohdat ovat vielä auki. Siksi se sallii erilaisia tulkintoja siitä, millaisiin rikkomuksiin mainintaa sovelletaan käytännössä.

Tekstiä voidaan lukea siten, että jos jäsenmaa rikkoo EU:n sääntöjä, komissio voisi ehdottaa rangaistustoimenpiteitä. Ne jäsenmaiden neuvoston täytyy hyväksyä määräenemmistöllä.

Määräenemmistö tarkoittaa, että jos vähintään 15 maata kannattaisi komission esitystä, EU voisi jäädyttää jäsenmaksuja. Silloin yhden tai muutaman maan liittouma ei voisi seisoa sovun tiellä, kuten tähän asti.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen sanoo Twitterissä, että olennaista on, että kirjaus saatiin aikaan. Myös viittaus määräenemmistöön on tärkeä. "Yksi maa ei voi blokata toimia. Koska kyse on EU-lainsäädännöstä, kirjauksen muotoilu siirtyy komissiolle."

Kirjauksen epämääräisyys johtuu sen laveasta muotoilusta.

"Sopimustekstin aiemmissa versioissa oli selkeä viittaus oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin. Se korvattiin neuvottelujen edetessä viittauksella rikkomuksin", Miettinen kommentoi.

"Epämääräisempää kirjausta voi pitää myönnytyksenä Puolalle ja Unkarille. Tämä ei sinänsä estä komissiota kirjoittamasta kunnianhimoista esitystä, mutta saattaa avata tulevaisuudessa uuden väännön ehdollisuuden tulkinnasta."

Lue myös:

Kaksi kolmesta hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun – yrittäjät ja perussuomalaisten kannattajat kriittisimpiä

Suomalaiset mepit eivät sulata EU:n rahoitussopua mukisematta – "Budjettia piti modernisoida mutta nyt annettiin helposti periksi"

Vaikka EU:n maatalousbudjetti laskee, Suomen tukia ei leikata – Marin: "Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys"

Uutistausta: EU:lle kannattaa maksaa sisämarkkinoiden hyödyistä – Suomi pääsi maatalouden tavoitteissaan heittämällä yli odotusten