Suomalaiset mepit eivät sulata EU:n rahoitussopua mukisematta – "Budjettia piti modernisoida mutta nyt annettiin helposti periksi" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Suomalaiset mepit eivät sulata EU:n rahoitussopua mukisematta – "Budjettia piti modernisoida mutta nyt annettiin helposti periksi"

"Rahoituskehys vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän, eikä sitä ole tällaiselle kokonaisuudelle tulossa", Henna Virkkunen uskoo.
EU-neuvosto
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel iloitsivat jäsenmaiden saavuttamasta sovusta.

Suomalaiset mepit ottivat EU:n elvytys- ja budjettisovun sekä kriittisesti että myönteisesti vastaan. Päätös 750 miljardin euron elpymisvälineestä nähtiin tärkeänä, jotta Euroopan talous nousee jaloilleen.

Henna Virkkusen (kok.) mukaan EU-parlamentti ei voi hyväksyä unionin seitsemän vuoden budjettia ilman jatkoneuvotteluja. Se ei heijastele tulevan vuosikymmenen haasteita tarpeeksi.

"Eniten EU-parlamenttia hiertää valtiojohtajien tekemät leikkaukset eurooppalaista lisäarvoa tuoviin EU-ohjelmiin. Uudistukset puolustukseen, turvallisuuteen ja tutkimukseen, joita komissio esitti, jäävät toteutumatta", Virkkunen sanoi.

Samaa harmittelee Elsi Katainen (kesk.).

"Budjettia piti modernisoida tutkimuksen kautta, mutta nyt annettiin helposti periksi. Tutkimusta tarvitaan huoltovarmuuden ja ruuantuotannon kysymyksissä. Iloitsen neuvottelutuloksista maatalouden ja aluekehityksen osalta: ne pysyvät brexitistä huolimatta Suomessa hyvinä."

Liian latteaksi jäänyt oikeusvaltioperiaatekirjaus aiheutti mepeissä hämmennystä. Kriteerejä tulisi tiukentaa, jottei kukaan jäsenmaa voisi sitä vesittää.

"Jos Unkari ja Suomi ovat molemmat tyytyväisiä, kaikki ei ole ihan kunnossa. Kriteerit puuttuvat vielä täysin, ja epäselvää on, jatketaanko vanhan asetuksen pohjalta vai tuleeko komissiolta uusi ehdotus", Heidi Hautala (vihr.) totesi.

Hautalan mukaan jäsenmaksupalautukset tulisi saada historiaan. Muun muassa Hollanti, Ruotsi ja Tanska saivat itselleen maksupalautuksia, kun Suomi sen sijaan neuvotteli itselleen kansallista lisärahaa maatalouteen.

"On huolestuttavaa, että jäsenmaksupalautuksilla joudutaan kiristämään neuvotteluissa. Tässä on suuri rakenteellinen ongelma. Lisäksi joudutaan vielä selventämään, onko Suomi osa nuukaa nelikkoa vai ei."

Keskustelua tarvitaan meppien mielestä lisää siitä, millä komission nostama laina elvytyspakettiin saadaan maksettua takaisin. Komissio aikookin etsiä mahdollisuuksia ottaa käyttöön muovi- ja digiveron sekä hiilitullimaksuja.

"Muovivero ei tule tuottamaan rahaa. Hiilitullimekanismi on mahdollinen", Nils Torvalds (r.) arvioi.

Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan Suomen on kohdennettava elpymisvaroja erityisesti sinne, missä niitä eniten tarvitaan, kuten vientivetoiseen Länsi-Suomeen.

"Tässä jää kansallisesti tehtäväksi katsoa, menevätkö rahat koronavirusvaikutuksiin. Länsi-Suomessa vientiin menee 140 prosenttia bruttokansantuotteesta ", hän kertoi.

EU-maat pääsivät tiistaina sopuun EU:n seitsemän vuoden budjetista ja 750 miljardin euron elpymisvälineestä.

Vuosien 2021–2027 budjetti ei voi tulla voimaan ilman EU-parlamentin hyväksyntää. Myös elvytysrahastossa parlamenttia on kuultava.

Euroopan parlamentin mepit keskustelivat aiheesta torstaina. Parlamentaarikot ovat sitä mieltä, että leikkaukset seitsemän vuoden budjettiin heikentävät kestävän ja palautumiskykyisen elpymisen perusteita.

Siksi Euroopan parlamentti ei aio ”toimia kumileimasimena jo sovitulle asialle”, kerrotaan parlamentin tiedotteessa.

"Neuvosto neuvottelee kuuntelematta parlamenttia, mikä aiheuttaa närää. Parlamentti ei ole erityisen tyytyväinen, koska emme pääse päättämään budjetista", Torvalds totesi.

Lue myös:

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

Vaikka EU:n maatalousbudjetti laskee, Suomen tukia ei leikata – Marin: "Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys"

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

Lue lisää

EU:n oikeusvaltiopäätelmissä on useita tulkintoja – voisivatko Unkari ja Puola vieläkin vesittää varojen jäädytyksen?

EU:n elpymisväline syventää velka-ahdinkoa

EU:n pöydissä ystävämaa tunnetaan

Keskustan viides kolonna