Uutistausta: EU:lle kannattaa maksaa sisämarkkinoiden hyödyistä – Suomi pääsi maatalouden tavoitteissaan heittämällä yli odotusten - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Uutistausta: EU:lle kannattaa maksaa sisämarkkinoiden hyödyistä – Suomi pääsi maatalouden tavoitteissaan heittämällä yli odotusten

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja EU:n päätös koronaelvytyksestä ovat poikineet arvostelua. Suomen nettomaksuasema kuitenkin parani.
Mario Salerno
EU-johtajien kokous kesti neljä päivää.

Suomen neuvottelutaktiikka EU:n budjetti- ja elpymisneuvotteluissa on saanut viime päivät kylmää kyytiä.

”Suomi epäonnistui EU-paketin neuvottelussa. Olimme liian kilttejä, kokemattomia, tai emme onnistuneet poliittisessa pelissä”, sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan.

Se, että sopu ylipäätään syntyi, on koronakriisin kurittamassa Euroopassa merkittävä saavutus. Kun katsotaan maatalouden ja maaseudun asemaa, Suomen neuvottelut etenivät jopa paremmin kuin tavoiteltiin.

Suomi toivoi maaseudun kehittämisen tukiin 10 miljardia euroa enemmän kuin komissio ehdotti kaksi vuotta sitten. Neuvotteluiden päätteeksi unionin maaseututuet menivät reippaasti – yli viidellä miljardilla – Suomen tavoitteiden yli, minkä lisäksi Suomi onnistui saamaan mittavat kansalliset maaseutukirjekuoret.

Kitkerien kommenttien taustalla on paljon väärää tietoa EU:n toiminnan perusteista. EU:n hyödyt näyttäytyvät laajemmin kuin pelkän nettomaksuajattelun kautta.

Mukaan tulee laskea välilliset hyödyt, joita toimivista sisämarkkinoista saadaan. Kun katsotaan esimerkiksi suomalaista ruokavientiä tai metsäteollisuutta, Euroopan maat ovat kohdemaiden kärjessä. Tästä kannattaa maksaa.

Tärkeää on muistaa, mistä asetelmasta neuvotteluihin lähdettiin. Iso nettomaksaja Britannia poistui unionista helmikuussa. Siksi muille maille jää enemmän maksettavaa, jos budjetin tasosta ei haluta nipistää. Koska Suomi on vauraampi kuin moni muu jäsenmaa, se maksaa EU:lle enemmän kuin saa.

Vaikka Suomea arvosteltiin liittoutumisesta "niukkaan nelikkoon", ilman tätä maaseudulle tärkeät kirjekuoret olisivat voineet jäädä pienemmiksi. Nyt Suomi pääsi tulokseen, jossa sen nettomaksuasema parani suhteessa Tanskaan, Ruotsiin ja Alankomaihin.

On kansallinen kysymys päättää, halutaanko mieluummin kansallisia kirjekuoria vai jäsenmaksualennuksia. Monille maille maksualennukset ovat parempi vaihtoehto, kun Suomessa kansallisesti kohdennetut tuet on nähty tehokkaampina.

Budjetista haluttiin moderni, mutta 27 jäsenmaan kesken neuvoteltu tulos on aina kompromissi. Askel modernimpaan suuntaan on kuitenkin otettu. Esimerkiksi tutkimusrahoitus nousee nykykaudesta, vaikka siihen ei lisätäkään yhtä paljon kuin komissio alun perin esitti. Budjetin ilmastositoumukset ovat myös tärkeitä uudistuksia, vaikka kriteerit vaativat jatkotyötä.

Suomen mahdollisuudet laittaa suurille EU-maille kampoihin ovat rajalliset. Siksi kansallisesti tärkeisiin tavoitteisiin pääseminen on se, mihin onnistumista kannattaa verrata. Siinä Suomi onnistui, mutta käytännön työ Euroopan elvyttämisessä on kaikilla valtioilla vasta alussa.

Se, että Suomi olisi kaatanut koko sovun, olisi ollut jonkin verran kasvavia jäsenmaksuja huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.

Mitä päätettiin?

Lue lisää:

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

EU:n ennätyspitkät neuvottelut maalissa: Suomen maataloudelle 400 miljoonan euron lisäkirjekuori – lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen 100 miljoonaa euroa

Vaikka EU:n maatalousbudjetti laskee, Suomen tukia ei leikata – Marin: "Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys"

Suomalaiset mepit eivät sulata EU:n rahoitussopua mukisematta – "Budjettia piti modernisoida mutta nyt annettiin helposti periksi"

Lue lisää

EU:n elpymisväline syventää velka-ahdinkoa

EU:n pöydissä ystävämaa tunnetaan

Keskustan viides kolonna

EU:n budjettipäätös on piristysruiske Itä- ja Pohjois-Suomelle – "Ei ole Suomen etu, jos alueemme jää kilpailukyvyssä jalkoihin"