Taiga on kova alkuperäiskansoille
NJAGAN (MT)
Hanti-Mansia on Venäjän tärkein öljyntuotantoalue. Puolet Venäjän öljystä tuotetaan Ruotsia suuremmalla alueella, jossa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä.
Alkuperäiskansat hantit ja mansit ovat jääneet piirikunnassa vähemmistöksi, kun öljy- ja kaasuporaus on tuonut Länsi-Siperiaan uutta väkeä. Alueen väkiluku on kasvanut 80 vuodessa yli 16-kertaiseksi.
Maaseutuvaltainen seutu on muuttunut teollisuusalueeksi. Perinteiset arktisen vyöhykkeen kansojen elinkeinot, kalastus, metsästys ja poronhoito, ovat alueen rikkaiden luonnonvarojen takia puristuksissa.
Hantimies Miša Belojarskin alueelta Hanti-Mansiasta kertoo, että lama-aika oli poromiehille hyvää aikaa. ”Alueita ei viety öljyteollisuudelle. Nyt öljy-yhtiöt ovat taas alkaneet ajaa meitä pois.”
Mišan mukaan öljy-yhtiöt sanelevat, mihin tie tulee. Viiden kilometrin pätkästä maksetaan korvausta 30 000 ruplaa eli 690 euroa. Liikennemerkkejä on turha toivoa asutuksen kohdalle.
Mies on työskennellyt öljy-yhtiössä huhtikuusta lähtien rahoittaakseen lastensa opinnot. Tytär on jo yliopistossa, pojat 2- ja 12-vuotiaat.
Miša työskentelee yleismiehenä. Hän kertoo tekevänsä kaikkein likaisinta työtä. ”Olen putsannut öljyvuotoja. Vuodosta puhdistetaan vain maan pinta. He ikäänkuin suojelevat ympäristöä, mutta eivät sitä oikeasti tee”, mies sanoo.
Tyypillisenä päivänä Miša nousee puoli kuudelta ja lähtee keräämään marjoja, jotka myydään eteenpäin. Seitsemästä kahdeksaan hän peseytyy ja syö aamupalan. Töissä hän on kahdeksasta kahdeksaan.
Kahden viikon työrupeamaa seuraa kahden viikon vapaa. ”Välillä olen niin väsynyt, että mietin, onko tässä järkeä.”
Poromiesten perheessä kasvanut Miša kävi koulua seitsemän vuotta, sitten alkoi hoitaa poroja.
”Neuvostoliitto vei isoisältä porot. Ne vietiin sovhoosiin. Isoisä oli siellä töissä 40 vuotta.”
Seuraavana poroja alkoi kasvattaa isä, jolla oli 300 poroa. Poronhoito ei kuitenkaan lyönyt leiville. Lihaa oli hankala saada kaupaksi.
Miša kertoo menettäneensä puolet poroista ”ei-hyvien ihmisten” takia. ”En pysty taistelemaan heitä vastaan.”
Nyt sataakuntaa poroa pitävät veli ja äiti. Miša auttaa. Työtä vaikeuttaa se, ettei hänellä ole autoa. Metsässä on hidasta edetä jalan.
Mišan mukaan poliisi on öljy-yhtiöiden puolella. Yhtiöiden työntekijät ampuvat porot, jotka karkaavat yhtiöiden alueille. ”Olen hyvin pieni ihminen.”
Hanteja on jäljellä 20 000 ja manseja 7 500. Hanti on kuoleva kieli, sillä sen puhujien määrä vähenee huomattavasti vuosittain.
”Hantit ovat menettämässä kaiken”, Miša toteaa. Lapset sentään osaavat puhua hantia, jota isä on opettanut.
”Jos poroja on, menee hyvin. Jos niitä ei ole, elämä ei ole mielenkiintoista”, Miša toteaa.
Poronhoito ei aiemmin kiinnostanut häntä. Kun isä menehtyi, Miša ymmärsi haluavansa jatkaa poronhoitoa.
”Silmät avautuivat sille, mitä kaikkea isä on opettanut.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
