Sähkö kalleimmillaan yli kymmeneen vuoteen – päästöoikeuden hinta tuplaantunut tänä vuonna, kaasu- ja vesivarastot huvenneet raskaasti

Sähkön hinnan nousuun on vaikuttanut tuuleton sää, veden vähyys vesivoimalaitosten altaissa ja päästöoikeuden hinnan kaksinkertaistuminen, joka on nostanut kivihiilisähkön hintaa ja heikentänyt turpeen käytön kannattavuutta. Kuva: Kuvat: Johannes Tervo, Vattenfall, Markku Vuorikari, Sven-Erik Arndt / Lehtikuva / Kuvitus: Juho Leskinen

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Päästöoikeuden hinnan kaksinkertaistuminen tänä vuonna 60 euroon hiilidioksiditonnilta, maakaasuvarastojen pienuus ja Norjan altaiden veden vähyys ovat nostaneet tukkusähkön hinnan Pohjoismaiden sähköpörssissä korkeimmilleen yli kymmeneen vuoteen.

Suomen hinta oli huipussa syyskuun puolivälissä, jolloin päivän keskihinta oli 138 euroa megawattitunnilta, kun viime vuoden keskihinta Suomessa oli 28 euroa ja koko pörssin systeemihinta 10 euroa.

Päästöoikeuden hinnan voimakas nousu on johtanut muun muassa energiaturpeen käytön laskuun, turvetta on korvattu selvästi halvemmalla hakkeella.

Lännen Omavoiman toimitusjohtaja Jesse Ruotsalainen sekä riskienhallintapäällikkö Marko Kuittinen arvioivat, että merkittävin syy tämän vuoden hintoihin on voimakkaasti noussut päästöoikeuden hinta sekä hiilen ja maakaasun hintojen nousu. Päästöoikeuden hinnan noususta suuri osa menee suoraan sähkön hintaan.

Viime vuosina siirtoyhteyksiä Pohjoismaista Keski-Eurooppaan on vahvistettu, jonka vuoksi alueiden hinnat ovat lähempänä toisiaan. Keski-Euroopassa sähkö on yleensä ollut kalliimpaa kuin Pohjoismaissa.

Keski-Euroopassa ja Baltiassa sähköä tuotetaan yhä paljon fossiilisilla polttoaineilla, ja hinnan nousu siellä näkyy myös Suomessa.

Teollisuuden sähkönkulutus laski voimakkaasti vuoden 2020 keväällä koronan vuoksi, mutta tänä vuonna kulutus on kasvanut viisi prosenttia.

Alkuvuoden 2020 sateet tulivat vetenä, mikä nosti Pohjoismaiden vesivarantojen tasot korkeimmilleen yli kymmeneen vuoteen. Sen takia sähköä myytiin halvalla. Alkuvuonna 2020 Suomen sähkönkulutusta laskivat myös metsäteollisuuden lakot.

Kulunut kesä ja kevät kuivattivat Pohjoismaiden vesivarannot. Sademäärät jäivät normaalia vähäisemmäksi korkeapaineen vuoksi samalla kun tuulivoimasta saatiin ennakoitua pienempi määrä tehoa. Siten kesäajalle tyypillinen hintojen lasku jäi tänä vuonna näkemättä.

Ensi talven korkean hinnan riskiä lisää selvästi normaalia heikompi vesitilanne, edellisvuosia pienemmät maakaasuvarastot sekä Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan viivästyminen.

Tulevina vuosina Suomeen rakennetaan uutta tuulivoimakapasiteettia noin tuhat megawattia vuodessa, mikä yhdessä Olkiluodon kanssa parantaa sähköomavaraisuutta.

Ruotsalainen muistuttaa, että sähkömarkkinat ovat jatkuvassa liikkeessä. "Sähkön hinnan noususta puhutaan aina paljon, laskusta ei niinkään. Ensi talvena sähköpörssin hinta voi olla korkealla, mutta jos syksyllä sataa muutaman viikon ajan Norjan ja Ruotsin vuoristossa runsaasti, hinta putoaa taas normaalilukemiin."

"Tärkeää olisi, että sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti, pelkästään vaihtelevan uusiutuvan tuuli- ja aurinkosähkön varaan ei voi jättäytyä", Ruotsalainen painottaa. Siten tarvitaan ydinvoiman lisäksi tällä hetkellä myös fossiilista.

"Energiantuotannon teknologian kehitysaste tulee ottaa huomioon, ettei mennä samanlaiseen tilanteeseen kuin Saksassa. Siellä ydinvoimalat suljettiin ja uusiutuville annettiin suuret tuet, jonka vuoksi fossiilista joudutaan käyttämään paljon, sähkön hinta nousi ja kuluttajat ja teollisuus maksoivat. Suomessa on edetty toistaiseksi maltillisemmin."

Lännen Omavoima on Rauman Energian ja Vakka-Suomen Voiman perustama sähkönmyyntiyhtiö, johon liittyvät vuodenvaihteessa Leppäkosken Energia ja Valkeakosken Energia. Omavoima ostaa kaiken myytävän sähkön tukkuhinnoilla pörssistä ja omistajiensa energialaitoksista, syyskuun alussa toimitusjohtajana aloittanut Ruotsalainen kertoo.

Yhdistymisen jälkeen Lännen Omavoiman asiakasmäärä on noin 65 000 ja liikevaihto 40 miljoonaa euroa.

Jatkossa Omavoima aikoo lisätä tuotekehitystä ja panostaa lisäarvotuotteisiin, esimerkiksi aurinkopaneeleihin ja sähköauton latausjärjestelmiin.