”Lanta tarkoitus levittää pellolle, ei pihalle”
Kempeleessä karjatilaa isännöivä Urpo Heikkinen on tyytyväinen, ettei lannankuormausalueita ole pakko asfaltoida, vaan soralla vahvistettu maa riittää. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKEMPELE (MT)
Kempeleen Ketolanperässä maito- ja lihakarjatilaa pitävä Urpo Heikkinen on tyytyväinen, että maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on pannut vastuualueensa virkamiehiä ruotuun.
Ympäristöviranomaisten tulkintaa siitä, että karjatilojen lietelanta-altaiden pihat täytyisi asfaltoida, hän pitää täysin järjenvastaisena.
”Lanta on tarkoitus levittää pellolle, ei pihalle”, Heikkinen toteaa. Lannankuormausalueiden asfaltointia perusteltiin ravinnevalumien ehkäisyllä.
Hänen tilallaan rakennettiin kaksi lietesäiliötä vuonna 2002, kun uusi pihattokin valmistui. Piha on vahvistettu soralla. Päälle on kasvanut ruohoa.
Pumppukuormaaja imee lannan säilöön, josta se levitetään pelloille. Lietettä ei juuri läiky pihalle.
”Pihan pitää joka tapauksessa olla kovapintainen, jotta siinä pystyy ajamaan isoilla koneilla”, hän muistuttaa.
Asfaltointi olisi Heikkisen mukaan ollut suuri kustannuserä karjatiloille, jotka muutenkin kärsivät vaikeasta taloustilanteesta.
Heikkinen toimii MTK:n ympäristövaliokunnassa ja toteaa, että heidän pitäisi olla jatkossa tarkempana, ettei asfaltointipakon kaltaisia esityksiä pääse esille lainkaan.
Noin 80 prosenttia lietelannasta levitetään hänen tilallaan nurmille ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen keskikesällä. Loput levitetään keväällä viljapelloille tai syksyllä perustettaville uusille nurmille.
Lannanlevitysajan jatkoa marraskuulle hän pitää ehdottoman hyvänä asiana.
”Asetukseen pitäisi päivämäärien sijaan kirjata, että lantaa voi levittää myöhään syksyllä silloin kun maa kantaa.”
Mahdollista kuivalannan aumavarastointia talven yli Heikkinen pitää merkittävänä asiana kuivalantatiloille. Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
