Vapaaehtoiset vahtivat metsäpaloja
Inari (MT)
Valtaosassa Suomea metsäpalovaroitus kuulostaa lähinnä mauttomalta vitsiltä. Ylä-Lapissa on kuitenkin ollut suhteellisen kuivaa.
Viime viikolla Ivalossa toimiva ilmailukerho Tunturi-ilmailijat aloitti palolennot Inarin yllä, sillä kunnan alueella oli metsäpalovaroitus.
Ilmatieteen laitos määrittää päivittäin metsäpaloindeksin, joka lasketaan maanpinnan ylimmän kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla.
”Asteikko on nollasta kuuteen ja lähtökynnys on neljä”, Tunturi-ilmailijoiden palolentäjä Petri Vesterinen kertoo.
Perjantaina indeksi oli 3,9 mutta metsäpalovaroitus oli voimassa Inarissa, joten pienkone Cesna 172 nousi ilmaan.
Koko maassa on 26 palolentoreittiä, joilla vartioidaan touko–syyskuussa metsäpalonalkuja. Inarin reitti on niistä pohjoisin.
”Ja varmasti kaunein”, Vesterinen lisää.
Valtaosan reiteistä hoitavat ilmailukerhojen vapaaehtoiset lentäjät.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto maksaa Tunturi-ilmailijoille palolennoista korvauksen, joka auttaa rahoittamaan koneiden ylläpitoa.
Lentäjät puolestaan kerryttävät lupakirjan vaatimia vuotuisia lentotunteja.
Aurinko helottaa korkealla, kun kone nousee kolme tuntia kestävälle reitille Ivalon lentokentältä viideltä iltapäivällä. Autereinen sää heikentää hieman näkyvyyttä.
Puolen tunnin lennon jälkeen Vesterinen havaitsee savua.
”Polttavat roskia nuotiolla, mutta se on Sodankylän puolella, missä ei ole metsäpalovaroitusta.”
Mikäli palotähystäjä havaitsee nuotion ja metsäpalovaroitus on voimassa, lentokoneesta voidaan pudottaa kapula, jossa on muistutusviesti usealla kielellä.
Nuotiota tai avotulta ei saa sytyttää metsäpalovaroituksen aikana.
Suomessa palaa vuosittain keskimäärin 300–800 hehtaaria metsää.
”Ihmiset ovat taitavia sytyttämään nuotioita, mutta sammutus on toinen juttu”, Vesterinen toteaa.
Paloja syttyy myös tupakan tumpeista sekä metsätöissä kipinöivistä koneista.
Erikoisin palohavainto Vesteriselle oli salamaniskusta syttynyt yksittäinen puu, joka oli ilmiliekeissä.
Jos tähystäjä havaitsee metsäpalon, lentäjä ajaa savun luo, tähystäjä paikantaa palokohdan ja ilmoittaa siitä puhelimella viranomaisverkkoon.
Tähystäjä opastaa pelastuslaitoksen paikalle ja lähettää paloesimiehelle tarvittaessa kuvan metsäpalosta tablettitietokoneella.
”Paloesimiehen kanssa selvitetään palon laajuus, mistä saa vettä ja mitä kautta paikalle pääsee”, Vesterinen kuvailee.
Maanpinnasta noin 400 metrin korkeudessa lentävästä koneesta erottaa, missä on kuljettu mönkijöillä ja missä menevät hakkuuaukeiden ajourat.
Veskoniemessä maitotila on saanut säilörehut pakettiin. Pellolla näyttäisi ajavan lannanlevityskone.
Koneen ikkunasta pystyy myös erottamaan poron, joka seisoo keskellä maantietä.
Valtava Inarijärvi ihmetyttää suuruudellaan.
”Palolennot ovat vaativaa hommaa, kun paloja on.”
Muuten saa ihailla Lapin maisemia melko rauhassa.
”Inarijärven saarissa oli viime vuonna useita paloja”, Vesterinen kertoo.
Tänä vuonna on kuitenkin ollut niin kylmää, että lentojakin on lennetty vasta viikon verran. Inarissa metsäpalovaroitus päättyi sunnuntaina.
Palolentojen lisäksi ilmailijat avustavat viranomaisia maastoon kadonneiden henkilöiden etsinnöissä.
Etsinnöissä lentokone ajaa hieman matalammalla ja hitaammin.
Koneessa on tällöin lentäjän lisäksi kolme tähystäjää.
Palolennoilla tähystää lentäjän lisäksi kaksi ilmailijaa.
Suvi Niemi
PETRI VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
