Ikiaikaista pohjavettä löytyi Outokummusta
Suomalais-saksalaiset tutkijat ovat löytäneet keskimäärin 30 miljoonaa vuotta vanhaa muinaista pohjavettä 2,5-kilometrisestä porakuilusta, Outokummun syväreiästä, joka on Suomen syvin reikä.
Suomen oloissa pohjaveden vaihtuminen kestää tyypillisesti kymmenistä satoihin vuosiin. Rakoja pitkin syvälle peruskallioon päätyessään vesi saattaa kuitenkin jäädä eristyksiin pitkiksi ajoiksi.
Juuri näin näyttää käyneen Outokummussa kymmeniä miljoonia vuosia sitten.
Outokummun muinaispohjaveden suolapitoisuus kohoaa jopa 70 grammaan litrassa, kaksinkertaiseksi valtameriveteen verrattuna. Veteen on liuennut myös paljon kaasuja.
”Kun vesinäyte nostetaan ylös, kaasut vapautuvat maan pinnan alhaisemmassa paineessa, aivan kuin kuplat kivennäisvesipullon korkkia avattaessa. Enimmillään litrasta Outokummun syväreiän vettä vapautuu paineen hellittäessä reilu litra kaasua. Runsaimmin esiintyy metaania, typpeä, heliumia ja vetyä”, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkija Riikka Kietäväinen.
Pohjaveden iän jäljille päästiin jalokaasujen avulla. Kun vedestä mitataan muodostuneiden jalokaasujen isotooppien pitoisuus, voidaan laskea niiden kertymiseen tarvittu aika.
30 miljoonaa vuotta sitten Outokummun 1,9 miljardia vuotta vanha kallioperä oli kulunut nykyiselle tasolleen.
Muinaisessa vedessä on myös mikrobeja, joiden muodostamat yhteisöt ovat todennäköisesti yhtä vanhoja kuin niitä ympäröivä liemi.
Syväreiässä pohjavesi esiintyy toisistaan poikkeavina kerroksina, joissa suola- ja kaasukoostumus sekä pitoisuus vaihtelevat.
Myös eri syvyyksissä elävät mikrobiyhteisöt poikkeavat toisistaan.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että vedet eivät juuri sekoitu keskenään. Kallion rakoset ovat eristyksissä paitsi maan pinnalta myös toisistaan.
Mikrobeilta eristäytyneisyys edellyttää sopeutumista auringon energian puuttumiseen. Ravintonsa ne ottavat ympäröivistä kivistä ja veteen liuenneista aineksista.
Outokummun syväreiästä julkaistu tutkimus on tiettävästi ensimmäinen Suomen suolaisista pohjavesistä tehty perusteellinen ikämääritys. Tutkimuksen tulokset julkaisi Geochimica et Cosmochimica Acta -lehti.
GTK toteutti tutkimuksen saksalaisen GFZ Potsdamin kanssa. Sen rahoittivat Suomen Akatemia ja Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
