Jäämeren rataa selvittävä työryhmä julkaisee pian raporttinsa: "Toteutuminen vaatii suuren määrän rahaa sekä poliittista tahtoa"
Jäämeren ratahankkeen jatkoselvityksen raporttia viimeistellään parhaillaan.
Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa sijaitseva Kirkkoniemi on valittu päätesatamaksi Jäämeren radan linjauksessa. Kuva: Saara LaviLiikenne- ja viestintäministeriö päätti maaliskuussa, että Jäämeren ratahankkeen selvitystä jatketaan Norjan Kirkkoniemeen päättyvällä reitillä.
Toukokuussa asetettu työryhmä on reilun puolen vuoden aikana selvittänyt muun muassa saamelaisiin, porotalouteen, ympäristöön, lupamenettelyihin, kustannuksiin, rahoituksen rakenteeseen ja rahoitusmalliin liittyviä kysymyksiä.
Työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström kertoo MT:lle, että jatkoselvityksen raporttia viimeistellään parhaillaan. Valmista pitäisi tulla jouluun mennessä.
"Kyseessä on hyvin alkuvaiheen selvitys", Lindström muistuttaa. Jos rata päätetään rakentaa, se tapahtuu aikaisintaan 2030-luvulla.
Lindströmin mukaan Jäämeren radalla on historiallisesti paljon sekä puolestapuhujia että vastustajia.
Työryhmään kuuluu edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Lapin liitosta, Lapin elykeskuksesta, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymästä, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokouksesta, Paliskuntain yhdistyksestä sekä Norjan viranomaisia.
"Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä", Lindström sanoo.
Mitä pitää tapahtua, että Jäämeren rata rakennetaan?
"Hanke vaatii suuren määrän rahaa sekä poliittista tahtoa. Jos jompaakumpaa tai kumpaakaan ei ole, rataa ei tule."
Lindströmin mukaan radalla olisi merkittäviä etuja elinkeinoelämälle ja matkailulle, mutta haasteista suurimmat ovat ympäristöön ja saamelaisiin liittyvät kysymykset.
Ratalinjaus kulkisi Natura-alueiden läpi saamelaisten kotiseutualueella.
Kustannusarvio on pysynyt samana. Rovaniemen ja Kirkkoniemen välinen rataosuus maksaisi Suomen puolella noin kaksi miljardia euroa ja Norjan puolella 0,85 miljardia euroa.
Vielä ei ole tietoa, kulkisiko rata Rovaniemeltä suoraan Sodankylään vai Kemijärven kautta.
Jäämeren radan rakentamisesta ei ole tehty poliittista päätöstä Suomessa tai Norjassa.
Jäämeren rata kytkisi arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa yhdessä Tallinnan tunnelin ja Rail Baltican kanssa.
Junayhteys Kirkkoniemestä Rovaniemelle olisi pituudeltaan noin 520 kilometriä ja matka-ajaltaan noin 3,5–4,5 tuntia.
Kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet.
Henkilöliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa.
LVM:n mukaan nykyisillä kuljetusennusteilla ratahanke ei ole taloudellisesti kannattava, mutta muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
