Korkeakoulutvahvistavat alueita
Entistä useampi yliopistosta valmistunut nuori löytää työpaikan oman yliopistonsa läheltä. Sama koskee ammattikouluista valmistuneita.
Nämä ovat hyviä uutisia maakuntien kannalta. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen sanoo, että maakunnissa on huutava pula akateemisesti koulutetuista osaajista.
Toisin sanoen, liian suuri osa koulutuspaikoista
on keskittynyt etelään ja pohjoisessa taas
koulutetaan liian vähän.
Huonojakin uutisia on. Vaikka moni
opintonsa päättänyt akateemikko jääkin töihin omaan maakuntaansa, myös muuttoliike on edelleen vilkasta. Eräissä maakunnissa yliopisto- ja ammattikoulutuksen päättäneistä yli puolet vaihtaa maakuntaa heti valmistumisensa jälkeen.
Tämä kertoo siitä, että koulutus- ja työpaikat
eivät aina kohtaa. Kuva ei kuitenkaan ole yhtenäinen eikä tilanne samanlainen kaikissa osissa maata.
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen paikkojen jako ei aina kulje työmarkkinoiden muutosten tahdissa. Tällä hetkellä Itä-Suomessa koetaan juristipulaa. Itä-Suomen yliopisto antaa juridista koulutusta jo nyt, mutta silti Joensuusta ei valmistu yleisjuristeja. Niinpä tuntuisi luonnolliselta, että koulutusta laajennettaisiin.
Kuten usein ennenkin, alan järjestöt suhtautuvat laajentamiseen vaihtelevasti. Lakimiesliitto ja jopa alan opiskelijajärjestö vastustavat laajentamista, asianajajaliitto taas kannattaa.
Muistissa on hyvin, millaisia taisteluja on joskus käyty lääkärikoulutuksen laajuudesta.
Monien mielestä nykyisinkin lääkäreitä
koulutetaan liian vähän, koska osassa maata
on jatkuva lääkäripula.
Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys maakuntien elinvoimalle on kiistaton. Hyvä esimerkki tästä on Oulun yliopisto, jonka perustamista vastustettiin voimakkaasti puoli vuosisataa sitten. Pääkaupungin yliopistopiireissä oltiin laajasti sitä mieltä, että ”oikeaa” tiedettä voidaan tehdä vain Helsingissä.
Nyt Oulun yliopisto on erityisesti teknisissä tieteissä maailman huipulla. Ouluun on myös keskittynyt tärkeä osa suomalaista teknologiateollisuutta ja -tutkimusta. Ilman yliopistoa tätä ei olisi tapahtunut. Eikä ilman yliopistoa olisi Oulusta tullut sellaista kasvun veturia Pohjois-Suomeen kuin mitä siitä tuli.
Myös Itä-Suomen yliopisto on hyvä esimerkki yliopiston laajasta merkityksestä ympäristölleen. Kuopion yksikön osaaminen lääketieteessä on alan huippua. Kuopiossa aloitettiin juuri pari vuotta sitten uudestaan hammaslääkärikoulutus uhkaavan työvoimapulan takia.
Edelleenkin Uusimaa on se kasvualue,
jonne myös maakuntien yliopistoista valmistuneet eniten muuttavat. Tärkein selitys on työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, onhan Helsinki varsinkin hallinnon kiistämätön keskus. Teollisia työpaikkoja alueella on suhteessa vähemmän.
Maakuntien kannalta ongelma on se, että maakunnista kyllä muutetaan Uudellemaalle, mutta muutto toisin päin on vähäistä. Jostain syystä pääkaupungin yliopistoista valmistuneet eivät välttämättä hae töitä muualta Suomesta. Jos muuttoliikettä on, liike suuntautuu ulkomaille.
Korkeakoulujen sijoittaminen eri puolille maata on ollut hyvä ratkaisu, joka tuottaa hyötyjä myös tulevaisuudessa. Vahvat maakuntayliopistot pystyvät vastaamaan paitsi kansalliseen tarpeeseen, myös alueelliseen koulutustarpeeseen.
Kun Pohjois-Suomen kasvunäkymät paranevat jatkossa teollisuuden mielenkiinnon herätessä uusia mahdollisuuksia kohtaan, on tärkeää että myös koulutuspaikat ovat lähellä.
Jotta tarjonta vastaisi kysyntää, on yliopistoja ja muita koulutuslaitoksia kehitettävä tasapuolisesti. Se tarkoittaa maakuntien yliopistojen laajentamista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
