Uusi ympäristötuki kiristää lannoiterajoja
Uudessa ympäristötuessa lannan ravinteet lasketaan täysimääräisesti mukaan lannoitusrajoihin. Käytännössä se tarkoittaa, että tilat tarvitsevat 15 prosenttia lisää lannanlevitysalaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLannoitusrajat ovat uudessa ympäristötuessa kiristymässä samalla, kun tukitaso putoaa.
Päivitetty esitys uudesta maaseudun kehittämisohjelmasta lähti EU-komission käsittelyyn tiistaina.
Uudessa ohjelmassa kiristetyt lannoitusrajat ovat ympäristötuen perusvaatimus, eikä niistä makseta erillistä korvausta.
”Viljelijöille ei anneta mahdollisuutta tuottaa hyviä satoja ja hyödyntää viljelymaan potentiaalia”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola arvostelee uusia linjauksia.
Ympäristökorvauksen lannoitetaulukoiden mukaan esimerkiksi hyvän viljavuusluokan mailla saisi käyttää enintään viisi kiloa fosforia hehtaaria kohti. Pietolan mielestä se ei mahdollista laadukkaan leipäviljan tuotantoa.
Pohjois-Suomen pelloilla taas tulevat vastaan typpirajat, jotka kiristyvät pellon multavuuden mukaan, niin että eloperäisillä mailla saa käyttää vähemmän.
Kolmas ongelma on lannan fosforin laskeminen mukaan täysimääräisesti, kun tähän asti siitä on otettu huomioon vain 85 prosenttia.
”Se tarkoittaa 15 prosenttia lisää lannanlevitysalaa ja lisää paineita pellonraivaukseen.”
Pietola pelkää kiristysten ja tukitasojen laskun johtavan siihen, että viljelijät jäävät pois ympäristöohjelmasta.
”Tässä on iso riski, että viljelijät eivät lähde mukaan ohjelmaan.”
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan EU-komissio ei hyväksynyt erillistä korvausta lannoitusrajojen alentamisesta. Ne kuuluvat nyt ympäristökorvauksen peruspakettiin, josta maksetaan 54 euroa hehtaarilta. Lisäksi perusvaatimuksiin kuuluvat viljavuustutkimukset, lohkokohtaiset muistiinpanot, kolme metriä leveät suojakaistat vesistöjen varsilla olevilla pelloilla, koulutuspäivä sekä peltomaan laatutestin itsearviointi.
Nykyisin ympäristötuen perustuki on 93 euroa hehtaarilta kasvinviljelytiloilla ja 107 euroa kotieläintiloilla.
Nykyisten lisätoimenpiteiden tilalle tulevat samantyyppiset lohkokohtaiset toimenpiteet, joiden hyödyntäminen edellyttää myös sitoutumista peruspakettiin.
Ylitarkastaja Anna Schulmanin mukaan lannoitusrajoihin suunnitellaan satotasokorjauksia, jotka määriteltäisiin myöhemmin kansallisessa lainsäädännössä.
Hän uskoo viljelijöiden edelleen sitoutuvan ohjelmaan.
”Olemme luvanneet niin komissiolle. Jos näyttää siltä, että sitoutuminen ei ole riittävää, on luvattu harkita muita toimia”, hän sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) muistuttaa, että maatalous on edelleen suurin Itämeren kuormittaja.
”Päästöjen vähentämiseksi on tehty paljon, mutta tämä ei riitä. Myös kuluttajat arvostavat ympäristöystävällistä tuotantoa.”
Orpon mielestä ympäristökorvauksen tarjoamat eurot kannattaa ottaa, vaikka niitä onkin tarjolla aiempaa vähemmän.
”Uskon, että ympäristöasioiden huomioonottaminen näkyy myös tuotteen hinnassa.”
EU-komission odotetaan hyväksyvän Suomen maaseudun kehittämisohjelman lopullisesti joulu–tammikuun aikana.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
