huidunperä Historiallinen toukokuu
Toukokuu alkaa kohta tulla sekä eletyksi että myös vietetyksi.
Kuukausi on tarjonnut meille työn ja toimen ohessa viime päivinä erityisen lämpimät, aurinkoiset kevätsäät. Lehteen puhjenneet koivut ovat juhlistaneet koko maaseudun ja kaupunkipuistot. Maatalousväkemme on hoitanut näinä viikkoina kevätkylvöjä kautta valtakunnan.
Toukokuussa on saatu taas todeta, että päivät ovat pidentyneet, luonto herännyt ja muuttolinnut tulleet. Väki on monin tavoin aktivoitunut. Kylvöt on siis osin tehty, pellot huoliteltuja ja koivut erityisen juhlavia.
Paljon on tässä kuussa ehditty myös juhlia. Vappua, helatorstaita, helluntaita ja valtakunnallista äitienpäivää on vietetty, samoin Snellmaninpäivää. Kaatuneittemme muistopäivää on muistettu kautta maan, ja Suomalaisen työn päivää. Toukokuulle osuvat myös etenkin yli kolmenkymmenen tuhannen uuden ylioppilaan lakkiaiset.
Historiassamme toukokuu korostuu monin tavoin. Työn, toimen ja juhlien kuukausi on kyseessä, kun vietetään paitsi suurmiehemme J.V. Snellmanin päivää myös suomalaisuuden juhlapäivää.
Snellmanin satavuotispäivänä 1906 käynnistettiin Johannes Linnankosken aloitteesta ruotsalaisten sukunimiemme suomalaistamiskampanja.
Historia kertoo myös monista muista toukokuun ajan merkkitapahtumista.
Toukokuun kymmenentenä 1846 ylioppilaamme esimerkiksi marssivat Kumtähden kentälle viettämään omaa kevätjuhlaansa. He lauloivat nyt ensi kerran Runebergin sanoittaman ja Paciuksen säveltämän Maamme-laulun. Kansallishymni oli näin syntynyt.
Kulttuuritapahtuma osui tällöin, 1800-luvulla, myös toukokuun 11. päivän iltaan. Silloin Helsingissä sai kantaesityksensä Aleksis Kiven Lea-näytelmä. Meillä ei silloin vielä ollut naisnäyttelijöitä. Siten norjalainen Hedvig Raa-Winterhjelm tuli ja näytteli nimiosan – suomeksi.
Siitä toukokuun illasta suomalainen teatterimme sai alkunsa.
Merkittävää oli myös, että samana päivänä annettiin asetus kansakouluopetuksemme alkamisesta.
Jo 1600-luvulla meillä oli koettu merkittävä kansallinen tapahtuma. Toukokuussa 1640 Kristina-kuningattaren ja historiamme ”hyvän kreivin” eli Pietari Brahen aikana ja toimesta meillä perustettiin Turkuun maan ensimmäinen yliopisto.
Kolme vuotta myöhemmin, toukokuussa, se järjesti historiamme ensimmäiset maisterinvihkiäiset. Kymmenestä vihitystä maisterista kolme oli nyt suomalaisia eli he olivat 370-vuotisen yliopistomme ensimmäiset uranuurtajat.
Toukokuulla on ollut merkityksensä myös valtiollisessa historiassamme. Vuonna 1906 säätyvaltiopäivämme siirtyivät historiaan, kun se 28.5. hyväksyi lain yksikamarisesta eduskunnasta. Uusi eduskunta puolestaan kokoontui ensi kerran toukokuussa 1907.
Eduskuntauudistuksen vuoksi tarvittiin maahan uusi puoluejärjestelmä. Maalaisliitto esimerkiksi perustettiin toukokuun ensimmäisenä 1906, Ruotsalainen kansanpuolue muutamia päiviä myöhemmin. Kommunistit perustivat omansa 13.5. vuonna 1920, joka määrättiin lakkautettavaksi 1925.
Vuosi 1918 oli historiamme raskaimpia. Maata koetteli sisällissota-vapaussota, kunnes se toukokuun 16. päivänä päättyi valkoisten paraatiin Helsingissä.
Edellisenä päivänä oli eduskuntamme kokoontunut ensi kerran sitten sodan alkamisen.Tällöin sosialidemokraatit yhtä jäsentä lukuun ottamatta puuttuivat istunnosta.
Historian suuria tapahtumia oli kuningastaistelu. Toukokuun 14. päivän lehdissä julkaistiin suurta huomiota herättänyt kokosivun julkilausuma, jossa 47 tunnettua suomalaista J.K. Paasikiven johdolla esitti, että Suomesta muodostettaisiin kuningaskunta.
Kiivas taistelu tasavaltalaisten ja monarkistien välillä syntyi. Jälkimmäisiin kuuluivat oikeistopiirit ja ruotsinkielisemme. Monarkistit voittivat, ja eduskunta valitsi kuninkaan, joka ei kuitenkaan ottanut tehtävää vastaan.
Eduskunta valitsi K.J. Ståhlbergin presidentiksi. Kuningasmieliset ja punaisemme olivat hävinneiden puolella, kun taas Maalaisliiton Alkio ja Kallio julistivat kansallisen sovintopolitiikan sanomaa maamme selviytymiseksi. Maalaisliiton ajama torpparivapautuskin osaltaan tervehdytti silloin maanomistusolojamme ja edisti kansakunnan rauhoittumista.
Tuloksena sitten viimeisetkin ulkovallat toukokuussa 1918 tunnustivat Suomen tasavallan.
Vuoden viimeinen merkittävä toukokuun historiallinen tapahtuma koettiin 28.5., kun vahvistettiin laki Suomen siniristilipusta.
Sellainen oli historiallinen toukokuumme varsinkin 1918!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
