Kiinteistöveron laajentaminen nousi esille Heureka-foorumissa
Hallitus kokoontuu tänään budjettiriiheen miettimään keinoja Suomen nostamiseksi nousuun. Päätöksiä pohjustettiin maanantaina Heurekassa, missä Sixten Korkman (vas.), Erkki Liikanen ja Jyrki Katainen olivat yhtä mieltä siitä, että työvoimaa tarvitaan lisää. Heikki Saukkomaa/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoVANTAA (MT)
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli kutsunut tiedekeskukseen viitisenkymmentä puolueiden, etujärjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajaa.
Suomen pankin pääjohtaja ja SDP:n entinen valtiovarainministeri Erkki Liikanen esitti ”mahdollisimman laajaa” veropohjaa.
”Työn verotuksen kasvattaminen on ongelmallista kasvun kannalta ja arvonlisävero on Suomessa jo eurooppalaisittain korkea, mutta veropohja ei ole laaja”, Liikanen perusteli.
Kiinteistöjen ja maapohjan tuotto on hänen mukaansa Suomessa noin puolet EU:n keskiarvosta. MT:n kysyessä täsmennystä Liikanen mainitsi verotuskohteena esimerkiksi rakentamattomat tontit.
Tähtäimessä voisi olla myös maa- ja metsätalousmaa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila torjuu ajatuksen jyrkästi.
”Keskustelua on käyty vuosikaudet ja aina järki on voittanut. Toivottavasti nytkin”, Marttila sanoo. Hänen mukaansa metsämaan verotuksesta on aina todettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.
”Yksityismetsien kannattavuus on jo nyt jäänyt rökälemäisesti jälkeen tavoitteista, ja lisäverorasitus nostaa puun hintaa ja syö jo muutenkin ongelmissa painivan teollisuuden kannattavuutta. On väärä lähtökohta rahoittaa paisunutta julkista sektoria keräämällä lisää rahaa ihmisiltä.”
Mieluummin pitäisi sopeuttaa menoja.
Marttila muistuttaa, että metsiä hoidetaan sadan vuoden tähtäyksellä ja elinkeinolähtöisesti, ja lisäkustannukset tuhoaisivat alan tulevaisuuden.
Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu, että ”kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan”. Siinä on myös mainittu kiinteistöverotuksen muutostarve eli ”maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen”.
Kiinteistöveron ja metsämaksut on torjunut myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo (MT 15.2.2013).
Seisooko kokoomus yhä tämän linjauksen takana?
”Nyt on sellainen hetki, että ei kannata sanoa ei. Suomessa on sanottu niin paljon ei, että tämä maa seisahtuu. Pitää sanoa enemmän kyllä selvitykselle siitä, tarvitaanko ylipäätään verotuksen kiristämistä vai ei”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi maanantaina MT:lle.
Veropäätökset tehdään hänen mukaansa ensi keväänä, ei tämän viikon budjettiriihessä.
”Verotusta ei tulla nostamaan eikä laskemaan riihessä ohi jo tehtyjen päätösten.”
Samaa sanoi MT:lle valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).
”Verotuksessa mennään maaliskuun kehysriihen viitoittamaa tietä, eikä merkittäviä uusia ratkaisuja ole tarkoitus tehdä.”
Liikanen huomautti, että Suomen kansantalouden menot ovat olleet tuloja suuremmat vuodesta 2011 lähtien, suurena syynä metsä- ja elektroniikkateollisuuden hiipuminen.
”Edessä on joko hyvinvointivaltion alasajo tai veropohjan laajentaminen”, sanoi Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.
Ennen kaikkea kannattaisi kasvattaa työvoiman määrää. Korkman torjui vääriksi käsitykset, että työvoiman lisääminen tarkoittaisi toisille työttömyyttä.
Ajan mittaan työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat, lisätarjonta tasaa palkkapaineita ja palkkamaltti parantaa kilpailukykyä.
Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu eliniän pitenemisestä, joten ratkaisukin löytyy työuran loppupäästä. Myös sosiaali- ja terveysuudistus voi kaivata Korkmanista ”uutta tulokulmaa”.
Päätöksiä estää lyhytnäköisyys: kansa haluaa hyvää heti ja poliitikot ja etujärjestöt katsovat vain seuraaviin vaaleihin.
Suurena vaarana nähtiin se, että nuoret alkavat pitää yhteiskunnan varassa elämistä varteenotettavana vaihtoehtona.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
