”Kainuun malli käy varoitukseksi sotelle”
Kainuun maakuntamalli on hyvä varoitus siitä, mihin sote-uudistus voi johtaa, sanoo Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala.
”Palvelut huononivat ja kustannukset karkasivat, kun kuntayhtymä alkoi elää omaa elämäänsä.”
Kainuun kuntayhtymä keräsi rahansa niin, että kunnat maksoivat sille vuosittain määrätyn prosentin perussopimuksessa määritellyistä verotuloistaan ja valtionosuuksistaan.
Kunnat eivät voineet vaikuttaa kustannuksiin.
”Kokeilun jatkamiseksi isommat kunnat vaativat Puolangan maksuosuuden korottamista ilman siirtymäaikaa 2,5 veroprosenttia vastaavalla summalla, mutta samalla ei suostuttu edes keskustelemaan kuntaamme jäävistä lähipalveluista. Emme voineet suostua ehtoihin”, Rajala sanoo.
Laki antoi kokeiluhallinnolle myös oikeuden päättää palvelujen järjestämisestä kuntia kuulematta.
”Puolangalta lakkautettiin terveyskeskuksen vuodeosasto meitä kuulematta. Se siirtyi 70 kilometrin päähän Suomussalmelle.”
Näistä syistä Puolanka irtautui Kainuun kuntayhtymästä ja ulkoisti kaikki sote-palvelunsa Attendolle vuoden 2013 alusta.
”Olemme tyytyväisiä”, Rajala myhäilee. Terveyskeskuksen vuodeosasto on saatu takaisin.
Attendon sopimus kestää 4 + 3 vuotta, ja lisävuodet on jo päätetty käyttää. Sopimus siirtyy kunnalta sote-alueen sopimukseksi, Rajala sanoo.
Kainuun hallintokokeilu kesti vuodet 2005–2012.
Puolankaa lukuunottamatta muut kunnat ovat jatkaneet samalla mallilla Kainuun sote-kuntayhtymänä.
Rajala ei usko, että valtakunnallinen sotekaan säästää mitään.
”Tässä maassa ei ole vertailukelpoisia lukuja, eikä kukaan ole pystynyt osoittamaan taloudellisia hyötyjä. Meille kustannuspaine oli 2,5 prosenttia.”
”Mutta tärkeämpää kuin kustannukset ovat huonontuneet palvelut ja se, ettei ollut mahdollisuutta vaikuttaa.”
Rajalan mielestä sote-uudistuksen suurin ongelma on yhä ratkaisematta: sen sopiminen perustuslakiin, että kunnan tehtäviä otetaan pois, mutta kustannukset jäävät.
”Kainuun kokeilu kaatui siihen, että kunnat eivät olleet asioista yhtä mieltä.”
Kansanvallan näkökulmasta Kainuun hallintokokeilu toimi, sillä kaikki kunnat saivat kuntayhtymään maakuntavaaleissa vähintään yhden edustajan, vaikka tätä edellyttävä pykälä poistettiinkin kokeilulaista.
Edustuksellisuus olisi voinut kuitenkin myös kärsiä: laskennallisesti Puolankaa olisi voinut lähteä edustamaan Kainuun kuntayhtymään demari, joka oli puolueensa ainoa kuntavaaliehdokas eikä edes päässyt läpi.
Vastaava tilanne voi syntyä jatkossa, jos sote-alueilla alettaisiin järjestää yleiset valtuustovaalit ja alueille annettaisiin verotusoikeus. Tällaisesta on moni puhunut viitaten Ruotsin malliin.
”Jos sotessa ei oteta suhteellisuutta huomioon, kuntia edustavat poliittiset piirisihteerit”, Rajala sanoo.
Nykytiedoilla Puolanka saisi alle 3 000 asukkaallaan pohjoisen sote-alueen kuntayhtymään yhden edustajan.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
