Kahvin suosio kasvaa reippaasti
Kahvinviljelijä Ignacio Gomez korjaamassa kahvisatoa El Salvadorissa. ROBERTO ESCOBAR/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoKahvin kulutus kasvaa perinteisissä kahvinjuojamaissa eli Länsi-Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa ja Japanissa noin prosentin vuosivauhtia.
Myös kahvintuottajamaissa, kuten Brasiliassa, Indonesiassa ja Intiassa, kulutus lisääntyy voimakkaasti, samoin Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Kiinassa. Näissä maissa kulutus kasvaa keskimäärin 5 prosenttia vuosittain, Kiinassa jopa 20 prosenttia.
Perinteisissä kahvinjuojamaissa kulutus on keskimäärin 4,9 kiloa, kun nousevissa maissa kulutus on 0,6 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Suuri kysyntä, maailmantalouden epävakaa tilanne ja arvaamattomat sääolot tekevät raakakahvin hinnan ennustamisesta vaikeata. Hinta ei kuitenkaan todennäköisesti laske.
”Kahvivarastot ovat alhaisimmillaan vuosikymmeniin. Tarvitaan useita hyviä satoja niiden täyttämiseksi. Brasilian 2012/2013 sadosta odotetaan laadullisesti enintään keskinkertaista, eikä toisen tärkeän kahvimaan Kolumbian tuotanto ole vielä huippuvuosien tasolla”, sanoo Paulig-konsernin kahviryhmän ostojohtaja Katariina Aho.
Suomessa suositun arabica-kahvin kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Maailmalla onkin siirrytty käyttämään enemmän robusta-kahvia.
”Meillä tummapaahtoisen robustan käyttö on makutottumuksistamme ja pehmeästä vedestämme johtuen vähäistä”, Aho kertoo.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat lähivuosikymmeninä merkittävästi kahvintuotannossa, kertoi saksalainen asiantuntija Kerstin Linne Pauligin kahviseminaarissa tiistaina.
Hänen mukaansa ilmastonmuutos vaikuttaa kahvintuotantoon etenkin Vietnamissa, mutta myös Itä-Afrikan maista Keniassa ja Ugandassa sekä Etelä-Amerikassa Perussa ja osassa Brasiliaa.
”Muutos näkyy sekä raakakahvin määrässä että laadussa. Kahvituotannon turvaamiseksi alan toimijat ovat käynnistäneet useita hankkeita viljelijöiden auttamiseksi”, Linne kertoi.
Kahvikasvi on erityisen herkkä ilmaston lämpenemiselle. Kuivuus, rankkasateet, myrskyt ja tulvat köyhdyttävät maaperää, pienentävät satoja ja heikentävät kahvin laatua sekä altistavat sen kasvitaudeille.
Ilmastonmuutos uhkaa kahvinviljelyä elinkeinona ja vaikuttaa raakakahvin hintaan.
”Pienviljelijät tuottavat yli 70 prosenttia maailman kahvista. Heidän mahdollisuuksillaan sopeutua muutokseen ja jatkaa viljelyä on suuri merkitys koko alalle”, sanoo Paulig-konsernin kahviryhmän toimitusjohtaja Elisa Markula.
Suomalaiset ovat kahvinkuluttajina edelleen maailman huippua.
Raakakahvina kulutuksemme on hieman yli 12 kiloa ja paahdettuna vajaat 10 kiloa henkeä kohti vuodessa. Veden jälkeen juomme kahvia toiseksi eniten.
Suomalaiset nauttivat kahvistaan 94 prosenttia vaaleapaahtoisena suodatinkahvina, joka on noussut erityisen trendikkääksi nyt myös muualla Euroopassa sekä Amerikassa. Maut tulevat vaaleassa paahdossa paremmin esille kuin tummassa.
”Tummapaahtoisen kahvin kulutus kasvaa meillä hyvin hitaasti”, Markula sanoo.
Kahvin kulutuksessa näkyvät samat trendit kuin elintarvikealalla yleensä.
Kahvin huippuhintojen aikoina kaupan private label -merkkien osuus oli korkeimmillaan jopa 29 prosenttia, mutta Markulan mukaan suunta on palannut takaisin paahtimoiden tuotemerkkeihin.
”Vastuullisuudesta puhutaan paljon, mutta se ei välttämättä näy kuluttajakäyttäytymisenä.”
Vastuullisuussertifiointia pitää tärkeänä kymmenen prosenttia kahvin kuluttajista, mutta vain neljä prosenttia käyttää vain ja ainoastaan sertifioitua kahvia, Markula kertoo.
Pauligilla Venäjän kahvimarkkinoihin uskotaan vahvasti. Kahvimarkkinoiden arvioidaan siellä kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla.
Varsinkin eurooppalaisen kahvilakulttuurin kasvu on ollut Venäjällä viime vuosina Markulan mukaan voimakasta.
”Kuluttaja on siellä erilainen. Kahvi myös valmistetaan eri tavalla kuin meillä. Siellä tavallisin paahdetun kahvin valmistustapa on kuppimenetelmä, jossa kahvi laitetaan kuppiin ja kuuma vesi kaadetaan päälle”, Markula kertoo.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
