Pakkoliitoslakirepii hallitustakin
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ajaa jääräpäisesti eteenpäin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksen kärkihanketta.
Sekä kuntauudistusta että hallituksen toista kärkihanketta, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta (sote) ovat arvostelleet kovin sanoin kuntapäättäjien lisäksi muun muassa hallinto- ja perustuslakiasiantuntijat, sote-asiantuntijat, oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Vaikka myös hallituspuolueiden riveistä on kuulunut yhä enemmän arvostelua, ei hallitus ole perääntynyt. Sen sijaan hallitus on valmistellut esityksen maakuntien kaupunkiseutujen pakkoliitoslaista. Esitys on tarkoitus hyväksyä hallituksessa tällä viikolla.
Käytännössä hallitus hyväksyi pakkoliitokset jo syksyllä rakennepaketin yhteydessä. Silloin pakkoliitosmahdollisuus tuli yllätyksenä SDP:lle, vihreille ja RKP:lle.
Pakkoliitosten hyväksyminen on kova paikka erityisesti SDP:lle ja sen puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle. Urpilainen on useaan otteeseen selkeästi torjunut kuntien pakkoliitokset.
Takki on kääntynyt ahkerasti muissakin hallituspuolueissa. Vasemmistoliiton kansanedustaja, Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen piti pari vuotta sitten pelottelua pakkoliitoksista turhana, koska niitä ei ole hallitusohjelmassa.
Hallituksen kaavailujen mukaan pakkoliitosmahdollisuus koskisi 11 kaupunkiseutua. Hallituspuolueiden kuntapäättäjien ja äänestäjien vastustus ei ole täysin jäänyt Virkkuselta kuulematta. Hallituksen kaavaileman pakkoliitosmahdollisuuden ulkopuolelle on jäämässä Uusimaa.
Pääkaupunkiseudulle Virkkunen kaavailee kaksiportaista hallintoa, jossa kuntien itsenäisyys säilyisi. Sen lisäksi tarvittaisiin seutuhallinto, jolla olisi omat tehtävänsä ja ehkä myös verotusoikeus. Malli muistuttaa keskustan ajamaa maakuntamallia, mutta sen nimi olisi metropolihallinto.
Äänenpainot ovat koventuneet myös kokoomuksen sisällä. Maakunnissa kokoomuslaiset päättäjät vastustavat laajasti omien kuntiensa liitoksia saati pakkoliitoksia.
Asian selittämisen vaikeutta äänestäjille kuvastaa hyvin se, että kokoomuksen eduskuntaryhmän turkulainen puheenjohtaja Petteri Orpokaan ei hyväksy naapurikuntien pakkoliitoksia Turkuun. Tamperelaiset kokoomuksen kansanedustajat Kimmo Sasi, Arto Satonen ja Harri Jaskari kyseenalaistavat pakkoliitokset perustuslain vastaisina. (MT 10.1.)
Virkkusen mielestä eniten pakkoliitoksia voisi käyttää juuri Tampereen ja Turun seuduilla.
Hallituksen uudistusinto on törmännyt perustuslakiin sekä kunta- että sote-uudistuksissa. Asiantuntijat eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa Johannes Koskista (sd.) myöten ovat kyseenalaistaneet sote-mallissa olevan isäntäkuntamallin sekä pakkoliitokseen esitetyn ”kansanäänestyksen” perustuslain vastaisiksi.
Ei voi kuin ihmetellä hallituksen jääräpäisyyttä uudistusten ajamisessa. Vastuu lainsäädännöstä ja sen perustuslainmukaisuudesta on viime kädessä kuitenkin eduskunnalla. Kansanedustajat eivät voi eduskunnassa kannattaa hallituksen esityksiä, mutta omassa vaalipiirissään niitä vastustaa. Eduskunnan arvovalta ja politiikan uskottavuus eivät kestä aivan mitä tahansa.
Kunta- ja sote-uudistukset ovat niin suuria asioita, että ne vaativat erittäin laajan parlamentaarisen käsittelyn ja kaikkien osapuolten yhteisymmärryksen. Pääministeri Katainen totesi uudenvuodentervehdyksessään, etteivät suomalaiset koe oikeana, että joku ylhäältä tekee elämäämme koskevia keskeisiä valintoja puolestamme.
Hallitus tekisi nyt viisaasti, jos se ottaisi aikalisän. Miksi ajaa uudistuksia sanelupolitiikalla ja keinoilla, jotka ovat perustuslain vastaisia ja joita kukaan ei tunnut haluavan?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
