Namibiassa on pakko laittaa jätevesi kiertämään
WINDHOEK, NAMIBIA (MT)
”Namibiaan verrattuna meillä on vesivaroja enemmän eikä puhdistettua jätevettä tarvitse suoraan käyttää yhdyskuntien tarpeisiin”, huomauttaa Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Tapio S. Katko. Hän on yksi harvoja Windhoekin vedenpuhdistuslaitoksella vierailleita suomalaisia vesialan tutkijoita.
Hänen mukaansa vesivarojen runsaus on myös pääsyy, miksi Suomessa keskitytään puhdistamaan taajamien jätevedet vain sellaiseen kuntoon, jossa ne voi turvallisesti palauttaa luontoon. Enempään ei ole tarvetta.
Liki 400 000 asukkaan Windhoekissa on. Namibia on Saharan alueen jälkeen Afrikan kuivin maa: haihdunta on kymmenkertainen vuotuiseen sademäärään verrattuna. Lähin ympärivuotinen joki virtaa 700 kilometrin päässä Kalaharin autiomaan takana.
Kun ollaan tarkkoja, Wingoc Oy:n puhdistamo on perinteisesti puhdistetun jäteveden jatkokäsittelylaitos. Jätevesi kierrätetään täysin. Valmistuessaan vuonna 2002 sitä mainostettiin parhaaksi maailmassa.
Kierrätys nojaa kolmiportaiseen sulkujärjestelmään, esittelee tekniikasta ja tutkimuksesta vastaava johtaja Siegfried Mueller.
”Ensimmäisellä portaalla erotetaan teollisuuden vedet yhteiskuntavesistä. Teollisuuden vettä ei käytetä juomaveden raaka-aineeksi.”
”Sitten Gammamsin jätevedenpuhdistamolla erotetaan kiinteät epäpuhtaudet. Osaksi puhdistettu jätevesi johdetaan meille ja siihen sekoitetaan Goreangabin padolta otettavaa luonnonvettä.”
Tässä kohtaa ollaan kutakuinkin ”tasoissa” suomalaisen jätevesipuhdistamon kanssa. Wingocissa työ vasta alkaa.
Laitoksen prosessi (grafiikka sivun ylälaidassa) on yhdeksänvaiheinen. Vesialan konsultti ja yksi suomalaisen vedenpuhdistuksen pioneereista Timo Koski innostuu sen nähdessään.
”Onpa julmetun hieno laitos. Meillä ei ole tarvetta näin monivaiheiseen puhdistukseen.”
”Näkee, että tässä on mukana saksalaista osaamista. Sikäläiset, ranskalaiset ja englantilaiset suuret vesilaitokset ovat lähteneet maailmalla mukaan vesibisnekseen.”
Yhtä asiaa Koski ei Windhoekin vesijärjestelmässä ymmärrä: ”Jos ne tällä tavalla puhdistavat veden, sehän on puhtaampaa kuin heidän tai meidän hanavetemme. Minkä ihmeen tähden siihen enää sekoitetaan luonnonvettä?”
Muellerin mukaan syynä on ensiksikin sulkujärjestelmä: kolmannella portaalla Windhoekin vesilaitos yhdistää Wingocin lopputuotteen padottuun pohja- ja pintaveteen. Sekoitussuhde on enimmillään yksi osa puhdistettua ja kaksi luonnonvettä.
Lisäksi laadunvarmistukseen on panostettu huomattavasti.
”Meillä on ainakin kaksi estettä jokaista taudinaiheuttajaa vastaan”, Mueller kehuu.
Windhoekissa ollaan ylpeitä juomaveden laadusta. Kertaakaan puhdistetusta vedestä ei ole löydetty sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat johtaneet ihmisten sairastumisiin.
Vaikka lääkejäämät ja huumeet ovat useille nykyaikaisille jätevedenpuhdistamoille murheenkryyni, Mueller vakuuttaa, että Wingocin linjastolle nekään eivät ole ongelma.
”Poistamme ne kaikki. Haluatko nähdä? Voimme osoittaa tulokset joka vaiheesta.”
”Meidän suomalaistenkin pitäisi oman tutkimuksemme täydentämiseksi enemmän kulkea maailmalla ”varastamassa” ideoita. Siihenhän kaikki edistys perustuu, että yksi on hyvä jossain ja toinen vie ideaa eteenpäin”, Timo Koski tuumii.
Niin Tapio S. Katko kuin Koski ovat huolissaan suomalaisen vesiosaamisen hiipumisesta.
Osaamista karttui 1970- ja 1980-luvuilla kansainvälistymisen aallossa. Kun suomalaisinsinöörit lähtivät rakentamaan kehitysapuna kaivoja Afrikkaan, oli pakko soveltaa eri tavalla niitä oppeja, jotka olivat toimineet kotimaassa. Kehittyi uutta osaamista.
Mueller painottaa, että nyt mennään vauhdilla eteenpäin jäteveden täyden kierrätyksen teknologiassa.
Wingocin laitoksesta on haettu mallia Shanghain miljoonakaupungin jätevedenpuhdistamoon Kiinaan. Kiinnostusta löytyy Siegfried Muellerin mukaan myös naapureista Etelä-Afrikasta ja Botswanasta.
Kysymykseen siitä, montako suomalaista ammattilaista – eli potentiaalista kilpailijaa – Wingocissa otetaan vierailulle, hän vastaa hyväntuulisesti:
”Tervetuloa vaan! Mitä useampi innostuu täydestä kierrätyksestä, sen parempi.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
