Poliisihallitus: Rikosten selvittämisaste ei ole romahtanut, vaan laskua selittää tieliikennelain muutos

Rikosten selvittämisasteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta eikä varsinkaan romahdusta, sanoo Poliisihallitus STT:lle.  Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Rikosten selvittämisasteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta eikä varsinkaan romahdusta, sanoo Poliisihallitus STT:lle.

Aiemmin tällä viikolla muun muassa STT uutisoi, että rikosten selvitysaste on tilastojen perusteella kääntynyt laskuun Suomessa. Käänne kävi ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta.

Sen mukaan kaikkien rikosten yleinen selvitysaste oli nousussa noin 15–20 vuotta. 2000-luvun alussa noin 73 prosenttia rikoksista saatiin selvitetyiksi, vuonna 2019 jo 82 prosenttia. Vuonna 2020 yleinen rikosten selvitysaste painui kuitenkin jälleen 73 prosenttiin. Vuonna 2021 se laski edelleen 63 prosenttiin.

Poliisihallituksen mukaan selvittämisasteen näennäinen lasku selittyy kuitenkin tieliikennelain muutoksella kesäkuun alussa 2020. Tuolloin tieliikennelain vähäisistä rikkomuksista määrättävä rikesakko korvautui hallinnollisella liikennevirhemaksulla.

Ennen lakimuutosta kaikista tilastoiduista rikoksista noin 40–45 prosenttia oli liikennerikkomuksia, joista käytännössä kaikki kirjautuivat liikennevalvonnan yhteydessä selvitetyiksi rikoksiksi. Kun nämä ovat poistuneet tilastoista, sekä kaikkien tilastoitujen rikosten määrä että selvitysaste ovat pudonneet.

Esimerkiksi vuonna 2019 poliisi tilastoi yli 320 000 liikennerikkomusta. Vuonna 2021, ensimmäisenä kokonaisena vuonna lakimuutoksen jälkeen, enää 7 300. Rikoslakirikoksia puolestaan ilmoitettiin vuonna 2019 vajaa 450 000 kappaletta, vuonna 2021 yli 480 000.

Liikennerikkomuksia ei poliisin käsiteltäväksi siis enää juuri tule. Aiemmin näiden suuri määrä ja niiden sataa prosenttia lähestyvä selvitysaste kaunistivat kaikkien tilastoitujen rikosten selvitysastetta. Toisin sanoen, kaikkien tilastoitujen rikosten ja niiden selvitysasteen aikasarja ei ole enää vertailukelpoinen vuonna 2020 tapahtuneen lakimuutoksen takia.

Poliisihallituksen mukaan poliisi seuraa toiminnassaan erityisesti rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysastetta ja tutkinta-aikaa.

Rikoslakirikosten selvitysasteessa ei ole poliisin tilastojen mukaan tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, vaan se on vuosina 2016–2022 heilahdellut 60 prosentin kummallakin puolella. Vuonna 2020 lukema oli noiden vuosien heikoin, 56,8 prosenttia, kun taas vuonna 2021 lukema oli korkein, 62,4 prosenttia. Viime vuonna rikoslakirikosten selvitysaste oli poliisin tilastojen perusteella 58,4 prosenttia.

STT:n KORJAUS klo 14:09

Rikosten yleinen selvitysaste kääntyi laskuun, selitys lakimuutoksessa

Rikosten selvitysaste on kääntynyt laskuun Suomessa, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta. Vuonna 2021 rikoksista onnistuttiin selvittämään 63 prosenttia.

Eniten selvittämättä jää varkaus- ja vahingontekorikoksia. Sen sijaan henkirikoksista yli 90 prosenttia onnistutaan selvittämään.

Kaikkien rikosten yleinen selvitysaste oli nousussa noin 15–20 vuotta.

Vuoden 2020 jälkeen yleinen rikosten selvitysaste on pudonnut, mutta poliisin mukaan se selittyy lähes täysin tieliikennelain muutoksella kesäkuussa 2020. Rikoslakirikosten selvitysasteessa ei ole poliisin tilastojen mukaan tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia, vaan se on vuosina 2016–2022 heilahdellut 60 prosentin kummallakin puolella.

Henkirikoksista selvitettiin yleisesti 93 prosenttia vuosina 2001–2021. Osa henkirikoksista saadaan selvitetyksi myöhemmin kuin sinä vuonna, jona ne tulevat poliisin tietoon.

---

Juttu on alun perin julkaistu 21. maaliskuuta 2023, ja sitä on korjattu 23. maaliskuuta 2023 kello 13.50: Jutun aiemmasta versiosta sai harhaanjohtavan käsityksen, että rikosten selvitysaste olisi yleisesti pudonnut. Tilastoitu putoaminen johtuu kuitenkin lähes yksinomaan lakimuutoksesta. Virhe on korjattu myös kuvatekstistä.