Kuvernöörit maakuntien johtoon? Ei innosta suomalaisia
Kun kansalaisilta kysyttiin maakunnan ylimmän viranhaltijan titteliä, maakuntajohtaja nousee selväksi ykköseksi. Maaherra tai kuvernööri saavat vain vähäisen kannatuksen, kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä tutkimus kertoo.
Kunnallisalan kehittämissäätiön mielestä, maakunta- ja kuntavaalit pitää yhdistää ainakin alkuvaiheessa. Kuva: Jukka PasonenMaakuntavaalit ovat tärkein kansalaisten vaikutuskanava uusissa maakunnissa. Kolme neljästä suomalaisesta pitää vaaleja vähintään melko tärkeinä, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön, Kaksin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Mahdollisuus osallistua maakunnissa asukasraateihin ja keskustelutilaisuuksiin kiinnostaa myös enemmistöä suomalaisista. Aloiteoikeus maakunnan kansanäänestyksen järjestämiseksi kiinnostaa vain puolta vastaajista.
Hieman yli puolet suomalaisista pitää haluaisi valita maakuntajohtajan suoralla kansanvaalilla. Kun kansalaisilta kysytään maakunnan ylimmän viranhaltijan titteliä, maakuntajohtaja nousee selväksi ykköseksi. Maaherra tai kuvernööri saavat vain vähäisen kannatuksen.
Kaksin mukaan kunta- ja maakuntavaalit on yhdistettävä ainakin ensi vaiheessa. Tutkimusraportissa varoitetaan Yhdysvaltojen tilanteesta, jossa äänestysaktiivisuus lukuisissa vaaleissa on erittäin alhainen.
"Ruotsin malli sopii Suomelle. Ruotsissa kunta-, maakunta- ja valtakunnalliset vaalit yhdistämällä on päästy jopa lähes 86 prosentin äänestysaktiivisuuteen. Se olkoon myös meidän tiemme. Myös muualla Euroopassa, erityisesti suurissa kaupungeissa, äänestysprosentit on saatu nousemaan vain vaalit yhdistämällä", tutkimusraportissa painotetaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
