Euroopan komissio sai maatalousvahvistuksen Suomesta – Tuore kabinettipäällikkö kiittelee erityisesti maatalousedunvalvontaa Brysselissä
Risto Artjoki, joka on tunnettu jämäkästä, peräänantamattomasta neuvottelutyylistään, on astunut komission paraatipaikalle.
On tullut istuttua muun muassa kestävän kehityksen foorumeissa YK:ssa, Maailman pankin kokouksessa sekä maatalous- ja kehitysyhteistyöneuvostossa. Siitä ammentaa tähän työhön, tuore kabinettipäällikkö Risto Artjoki luettelee.Euroopan komission poliittinen pyörä raksuttaa vielä muutaman kuukauden ennen kesälomia.
Jyrki Kataisen kabinetin johdossa on istunut jo reilut kolme viikkoa monelle politiikasta tuttu kasvo, Risto Artjoki.
Pitkän linjan EU-konkari otti Juho Romakkaniemen tehtävät tämän siirtyessä Suomeen Keskuskauppakamarin johtoon maaliskuussa.
Täysin kylmään veteen Artjoen ei ole tarvinnut hypätä. Ja vaikka olisikin, pinnalla on ollut helppo pysyä.
Artjoki on tehnyt lähes koko uransa, yli 20 vuotta, EU:n ytimessä. Tehtävät valtiosihteerinä ja lukuiset muut asiantuntijaroolit ovat antaneet aitiopaikan katsoa unionin kuvioita jo ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä.
”Tunnen kaupunkia ja prosesseja. Ei tällaisessa tehtävässä kaikkia detaljeja voikaan osata”, Artjoki kuvailee tehtäviään.
Päätöksentekoprosessit ovat pysyneet pääosin ennallaan sitten viimeisen Brysselin pestin Olli Rehnin kabinetissa. Tunnelma komissiossa on kuitenkin selvästi rauhoittunut siitä, kun Artjoki oli neuvottelemassa eurokriisistä.
”Nyt EU:ssa on paljon eteenpäin katsovampaa otetta. Taloudessa menee hyvin, mikä on positiivista”, Artjoki vertaa.
Artjoen nimeämisen jälkeen EU-kuplassa kiiteltiin, että komission maatalousosaaminen saa tarvitsemansa vahvistuksen.
Osaamiselle on juuri nyt kysyntää.
Muutaman viikon päästä komissio julkaisee rahoitusesityksen raamit seuraavalle vuosikymmenelle.
Sen jälkeen komission koneistosta syydetään ulos sektorikohtaisia esityksiä, joista erityisesti maatalous- ja aluepolitiikkaa odotetaan Suomessa kuumeisesti.
”Maatalouden ja päätöksenteon osaamista on alkanut kertyä näissä hommissa”, Artjoki myöntää.
”Mitä pidempään ja enemmän eri EU-aloja seuraa, ongelmat, joihin politiikkalohkoilla törmää, ovat yhteneviä.”
Oli kysymys sitten ilmasto- tai maatalousneuvotteluista, usein keskusteluissa päädytään siihen, miten rahaa käytetään ja millaisilla ehdoilla. Törmäyskurssille joutuvat myös jäsenmaiden eriävät kannat. Näin on käynyt Artjoen mukaan myös rahoituskeskustelussa.
Kun Britannia lähtee unionista, monen jäsenmaan mielestä budjettiaukkoja ei tulisi täyttää niiden jäsenmaksuilla.
Suomen budjettikantaa on pidetty ristiriitaisena. Sen mukaan uusiin haasteisiin voitaisiin laittaa lisää rahaa, mutta jäsenmaksukattoa ei pitäisi kasvattaa.
”Suomella on aina ollut tiukka budjettikanta. Jos on selkeästi identifioitavissa lisätarpeita, Suomi on ollut valmis katsomaan rahoitusta uudelleen.”
Samaan aikaan Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) uudistaminen on käynnissä. Jäsenmaiden syynissä ovat Ranskan kannat, joissa EU ohjautuisi nykyistä selvästi liittovaltiomaisempaan suuntaan ja yhteisvastuu lisääntyisi.
Artjoki on tunnettu peräänantamattomista neuvottelutaidoistaan. Hän uskoo, että Emu-linjaus tulee lopulta olemaan Suomea tyydyttävä.
”Ei Eurooppaa kehitetä Suomen, muttei myöskään Saksan ja Ranskan ehdoilla vaan yhdessä. Dialogia pitää käydä aktiivisesti.”
Suomen turvallisen liittolaisen Saksan on pelätty kääntyvän Ranskan linjoille.
”Ei Saksan Emu-kanta niin dramaattisesti ole muuttunut”, Artjoki huomauttaa.
Komission kabinettipäällikön tehtäviin kuuluu myös lobbareiden tapaaminen.
Artjoki suitsuttaa maatalousalan vaikuttavuutta unionissa. Suomen maataloussektori, tuottajajärjestö ja ministeriö mukaan lukien, ovat Suomen kärkivaikuttajia.
”MTK on tehnyt hyvää työtä ja on ollut jo kauan komissaarille hyvä yhteistyökumppani. MTK:lla on komissiossa hyvä maine. Aika paljon on tuottajajärjestöjä, joiden agenda on luoda konflikti, mutta MTK on liikenteessä ratkaisut edellä.”
”Joillain muilla aloilla Suomen EU-kantojen tuominen unionin päätöksentekijöille on ollut vaihtelevaa.”
EU:ssa edunvalvonnastakin kilpaillaan. Tärkeää on saada oma ääni kuuluviin mahdollisimman selkeästi, ja vaikuttaminen toimielimiin pitää aloittaa aikaisin.
”Nämä on kilpaillut markkinat. Ne, joilla on hyvä edunvalvontabrändi ja selkeä tapa, millä asioita hoidetaan, pärjäävät.”
”Pitää muistaa, etteivät instituutiot mitään tee, vaan ihmiset. Keskeistä on, että toimijat tunnetaan, he osaavat perustella ja heihin luotetaan”, Artjoki kertoo.
Suomen vaikuttaminen laitetaan erityiselle koitokselle vuoden päästä syksyllä, kun Suomen puolivuotinen puheenjohtajakausi alkaa.
”Siitä tulee mielenkiintoinen pätkä, kun komissio ja parlamentti vaihtuvat. Siihen liittyy paljon pohdintaa ja kontribuutiota, mitä Suomi haluaa EU:lta vuonna 2030 ja onko uusia tarpeita, johon pitäisi reagoida”, Artjoki kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
