Koirahyökkäykset painavat mieltä Kennelliitossa, poliisi ei pysty antamaan niistä kovempia rangaistuksia

Koirahyökkäyksiä tai puremisia ei kirjata poliisin järjestelmään, kertoo Poliisihallitus. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  

Pääkaupunkiseudulla on sattunut heinäkuussa useampi välikohtaus, jossa koira on hyökännyt ihmisen kimppuun. Hyökkäykset ovat vaatineet sairaalakäyntejä.

Kun koira hyökkää ihmisen tai toisen koiran kimppuun, tilanne on lain edessä kinkkinen. Koirahyökkäyksiä tai puremisia ei kirjata poliisin järjestelmään, kertoo Poliisihallitus. Tapauksiin vaikuttavat tilannekohtaiset tekijät, minkä vuoksi mahdollisten rikosnimikkeiden kirjo on laaja. Käytännössä tapauksia on mahdoton tilastoida.

Jo viime vuoden syyskuussa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen tiedotti liiton olevan huolissaan koirahyökkäyksien lisääntymisestä otsikoissa.

Kukkonen kertoo haastattelussa, että koiriin liittyvät ongelmat ovat harvoin koiran aiheuttamia ja vastuu hyökkäystilanteissa on aina omistajalla. Hän kokee valitettavana sen, että tällä hetkellä viranomaisilla ei ole tehokkaita keinoja puuttua koiranomistajiin, jotka eivät piittaa säännöistä tai ohjeista.

Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Juha-Matti Suominen kertoo muun muassa koiran aiemman käytöksen ja hihnan käytön vaikuttavan rikosnimikkeisiin.

Jos koira hyökkää ensimmäisen kerran ihmisen kimppuun, koiran kiinni pitäminen siirtyy avainasemaan. Jos koiraa ei ole pidetty kiinni hyökkäystilanteessa, kyseessä on järjestysrikkomus. Tilanteessa, jossa koira on irti ja ihmiselle syntyy suuri vamma, kyseessä voi olla vamman tuottamus.

Jos tiedetään, että koira on hyökännyt aiemmin ihmisen kimppuun, se on lain silmissä vaarallinen eläin ja silloin on kyseessä vaarallisen eläimen vartiotta jättäminen.

”Järjestysrikkomuksesta seuraa rikesakko. Kovempia rangaistuksia emme pysty siinä tilanteessa antamaan. Ja hyvin usein minkään rikoksen tunnusmerkit eivät täyty, jolloin poliisilla ei ole toimivaltaa myöskään antaa rangaistusta tai aloittaa esitutkintaa asiasta”, kertoo Suominen.

Tilanne, jossa koira puree toista koiraa irti ollessaan, katsotaan myös järjestysrikkomukseksi ja joissain tapauksissa vahingonteoksi.

”Mikäli koira puree toista koiraa, mutta on kytkettynä, ollaan helposti siinä tilanteessa, että rikosta ei ole ollenkaan.”

Suomisen mukaan yleisin tilanne on se, että koira puree toista koiraa esimerkiksi ulkoilutustilanteessa. Puolestaan ihmisiin kohdistuvia tilanteita on hänen mukaansa kuitenkin vain vähän.

Kennelliiton Kukkonen näkee ainoana ratkaisuna koirahyökkäyksiin viranomaisten puuttumisen tilanteisiin matalammalla kynnyksellä ja mahdollisesti omistajien rangaistuksien koventamisen, jotta hyökkäyksiä ei pääsisi tapahtumaan.

Kennelliitto pystyy osaltaan valistamaan ainoastaan esimerkiksi rodun valinnassa, mutta asia kuuluu Kukkosen mukaan muutoin ensisijaisesti lainsäätäjille ja viranomaisille.

”Tiettyjä rotuja on jalostettu jossakin päin maailmaa esimerkiksi taistelu- tai tappelukoiraksi, ja koiran omistaja on vastuullinen siitä, että ymmärtää minkälaista koiraa on hankkimassa.”

Esimerkiksi Britannia kertoi viime syksynä aikovansa kieltää americanbully xl -koirarodun koirahyökkäysten vuoksi. Kennelliitto ei Kukkosen mukaan ole ollut ensisijaisesti rotukieltojen kannalla, ei myöskään rotujalostukseen liittyvissä asioissa. Syy sille löytyy valvonnasta, joka ei ole tarpeeksi tehokas.

”Mikä vaikutus rotukiellolla olisi ilman tehokasta valvontaa, etenkin kun nykyään voi olla erilaisia rotusekoituksia, risteytyskoiria ja rekisteröimättömiä koiria, ja niitä ei rotukielto koske? Asia pitäisi pyrkiä hoitamaan jotenkin muutoin.”