Vanhusten rahoja voivat vaania huijarien lisäksi sukulaiset – tunnistatko taloudellisen hyväksikäytön?

Rikoshyöty nettihuijauksista pelkästään tämän vuoden aikana liikkuu miljoonissa euroissa. Kuva: Hanna Linnove

Ikääntyneisiin kohdistuneet nettihuijaukset ovat jatkuvassa kasvussa, ja ilmiö on ollut paljon julkisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt piilevä ongelma, jossa ikääntyneiden rahojen perässä ovat omat läheiset.

Ikääntyneet ovat erityisen alttiita läheisten taloudelliselle kaltoinkohtelulle, jossa sukulainen tai muu läheinen pyrkii saamaan käsiinsä vanhuksen rahaa tai muuta arvo-omaisuutta. Rahoja saattaa tavoitella oma lapsi tai lapsenlapsi, ja painostukseen saatetaan käyttää fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

"Taloudellinen hyväksikäyttö voi alkaa pienistä pyynnöistä ja muuttua hyväksikäytöksi. Varsinkin henkisen väkivallan tunnistaminen taloudellisen hyväksikäytön vipuvartena voi olla vaikeaa. Taloudellinen kaltoinkohtelu voi sisältää myös fyysistä pahoinpitelyä", sanovat hankesuunnittelijat Pirjo Laveri ja Erja Ronkainen Mummonmarkan vartijat -hankkeesta.

Läheisen tekemästä taloudellisesta hyväksikäytöstä usein vaietaan, koska sitä hävetään eikä omalle läheiselle haluta seuraamuksia.

"Voi olla pelkoa siitä, mitä ilmoittamisesta tai avun hakemisesta seuraa ja katkeeko yhteys läheiseen", Laveri ja Ronkainen kertovat.

Myös nettihuijarit uhkaavat ikääntyneiden omaisuutta. Poliisin mukaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien selvästi.

Viime vuonna noin 4 500 yli 65-vuotiasta oli asianomistajana petosrikoksessa, ja tänä vuonna ollaan samassa tahdissa. Erityisesti netin kautta tapahtuneissa rikoksissa kuten pankkipetoksissa 70–79-vuotiaat ovat suurin uhriryhmä.

Rikoshyöty nettihuijauksista pelkästään tämän vuoden aikana liikkuu miljoonissa euroissa yksittäisten tapausten ollessa sadoista euroista satoihin tuhansiin.

Huijausten ja taloudellisen kaltoinkohtelun todellista laajuutta ei kuitenkaan tiedetä. Muun muassa huijatuksi tulemisen häpeä estää ilmoittamasta asiasta poliisille. Nettihuijauksissa pienistä summista ei aina ilmoiteta.

"Jos ikäihminen joutuu huijatuksi tai on vaarassa menettää rahansa, asiasta tulee aina ilmoittaa vähintään pankkiin ja poliisille. Vaikka summa olisi pieni, on aina vaara, että sama toistuu, mutta suuremmilla summilla", poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.

Mummonmarkan vartijat -hankkeen verkkomateriaalit auttavat tunnistamaan taloudellista hyväksikäyttöä tai sen vaaraa. Nettitestillä kuka tahansa voi testata, kuinka hyvin tunnistaa vedätyksen tai painostuksen.

Vanhusten tulisi tuntea nyrkkisäännöt, joilla huijauksia voi ehkäistä. Näihin kuuluu muun muassa se, että viranomaiset tai pankki eivät koskaan kysy pankkitunnuksia. Verkkopankkiin ei myöskään saa mennä hakukoneen kautta, jottei päädy huijaussivulle. Liian hyviltä kuulostavat ”sijoitusvinkit” tai tarjoukset on syytä hylätä, varsinkin jos myyjä tyrkyttää aggressiivisesta tai painostaa tekemään päätöksen nopeasti.

Tietopankki vanhuksille ja omaisille löytyy täältä ja Mummonmarkan vartijat -hankkeen Turvaa rahasi -opas täältä.

Älä luovuta verkkopankki-, luottokortti- tai ID-tietojasi kenellekään, ellet todella tiedä mitä teetÄlä lataa etäkäyttöohjelmaa – Microsoftin asiakaspalvelu ei koskaan soita tavalliselle käyttäjälleÄlä klikkaa linkkejä, vaan kirjaudu omaan pankkiin vain mobiilisovelluksen tai tietokoneen suosikkisivujen kautta – ei linkkien tai hakukonetuloksien kautta