Van Rompuyn budjettiesitysleikkaisi rajusti maatalouden tukia
BRYSSEL (MT)
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn tuore esitys EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020 leikkaisi unionin maatalousbudjettia seitsemän vuoden aikana yhteensä lähes 65 miljardilla eurolla nykytasoon verrattuna.
Komission alkuperäinen esitys olisi pudottanut maatalousrahoja reaalisesti noin 40 miljardia. Sen päälle esitetään nyt vielä vajaan 25 miljardin lisäleikkausta.
Säästöstä 16 miljardia kohdistuisi EU:n kokonaan maksamaan tilatukeen ja reilut kahdeksan miljardia maaseudun kehittämisrahoihin, eli muun muassa lfa- ja ympäristötukeen.
Suomalaisten viljelijöiden tukia esitys pudottaisi MTK:n arvion mukaan noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.
”Suomen kannalta pahinta on säästöjen kohdistuminen näin vahvasti maaseudun kehittämisvaroihin. Pitää muistaa, että pohjalla ovat jo kymmenien miljoonien kansalliset leikkauspäätökset. Sata miljoonaa tulisi vielä niiden päälle”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen muistuttaa.
Hän vaatii pääministeri Jyrki Kataista (kok.) puolustamaan maaseuturahoja tiukasti ensi viikon huippukokouksessa.
”Näin suurta leikkausta ei missään tapauksessa pidä mennä hyväksymään.”
Yksi ratkaisu voisi Tiaisen mielestä olla niin sanottu lisäkirjekuori, jolla Suomi saisi hyvitystä maaseudun kehittämisrahoitukseen.
Myös EU-komissio on tyrmännyt Van Rompuyn esityksen.
Maatalouskomissaari Dacian Çiolosin mukaan leikkauksista kärsisivät eniten ne viljelijät, jotka jo nyt saavat vähiten tukea.
”Ehdotus veisi EU:n maatalousbudjetin 30 vuotta ajassa taaksepäin. Kaikki ympäristöasioihin ja tasapuolisuuteen liittyvät tavoitteet vaarantuisivat”, komissaari kirjoittaa Twitter-viestissään.
EU-presidentti Van Rompuy yrittää esityksellään vääntää kompromissia eripuraisten jäsenmaiden välille. Nettomaksajamaat, joihin myös Suomi kuuluu, haluavat leikata EU-budjettia, kun taas nettosaajat ja Euroopan parlamentti puolustavat unionin rahoja.
Komission esitys seitsemän vuoden budjetiksi on yhteensä 1 033 miljardia euroa. Van Rompuy leikkaisi siitä noin sata miljardia.
Nettomaksajille se ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi Suomi vaatii 130 miljardin pudotusta. Vielä tiukempaa linjaa ajavat Ruotsi, Hollanti ja Britannia, joiden leikkaushaarukka on 150 ja 250 miljardin välillä.
Ratkaisu EU:n tulevista rahoista pitäisi syntyä ensi viikon torstaina ja perjantaina, kun valtionpäämiehet kokoontuvat ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin.
Tulevien rahoituskehysten lisäksi EU:ssa väännetään peistä myös ensi vuoden budjetista.
Jäsenmaat yrittävät painaa maksujaan alaspäin. EU-komissio ja parlamentti taas painottavat, että kyse on sitoumuksista jotka jäsenmaat ovat jo kertaalleen hyväksyneet edellisistä rahoituskehyksistä päätettäessä.
Parlamentin ja jäsenmaiden väliset neuvottelut päättyivät tuloksettomina tiistaina. Nyt komissiolta odotetaan uutta esitystä, joka kelpaisi molemmille osapuolille. Jos sopua ei vuoden loppuun mennessä synny, jatkuu EU:n rahankäyttö tämänvuotisella tasolla.
Maatalouden suorat tuet maksettaisiin silloin entiseen tapaan, mutta ohjelmaperusteisten tukien, kuten ympäristö-, lfa- ja aluetukien maksu voisi vaarantua.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
