Tulvahuiput siirtyvät Pohjois-Pohjanmaalle – Jääpadot voivat nostaa vedenpintaa nopeasti Kalajoella

Jääpadot voivat nostaa vedenpintaa nopeasti ja uhata jokirannan kiinteistöjä. Arkistokuva Kiiminkijoelta. Kuva: Pekka Fali

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat laskussa viilenneen sään ansiosta.

"Sateet voivat nostaa vielä vedenkorkeutta, mutta suurin tulvahuippu on ohi", Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Noora Veijalainen toteaa.

Tulvahuiput Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla olivat paikoin keskimääräistä suurempia.

Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jääpadot voivat nostaa jokien vedenpintoja nopeasti esimerkiksi Kalajoella.

Alkaneelle viikolle ennustettu sateinen ja lämpenevä sää kääntää vedenkorkeudet nousuun.

"Siikajoella voi tulla kohtalaisen isokin tulva, mutta ennuste on vielä epävarma."

Veijalainen ennakoi, että Siikajoen tulvahuippu ajoittuu huhtikuun puolivälin jälkeen.

Pohjoisempana tulvat ovat vasta tuloillaan.

Veijalaisen mukaan Oulujoen virtaama on suuri mutta ei poikkea normaalista.

Kiiminkijoella jäät ovat vielä paikoillaan, mutta myöhemmin jääpadot voivat aiheuttaa ongelmia.

Veijalaisen mukaan Iijoen latvoilla lunta on keskimääräistä vähemmän, joten sinne ei odoteta ainakaan tavanomaista pahempaa tulvaa.

"Kaikkialla ei ole ollut runsasluminen talvi. Kala- ja Siikajoella lunta oli keskimääräistä enemmän, mutta Lapissa lunta on ollut vähän."

Tyrnävällä sulamisvesi aiheutti paikallisia ongelmia huhtikuun alussa, kun ojia ja rumpuja oli jäässä. Vesi nousi pelloille ja uhkasi myös kiinteistöjä.

Sanomalehti Kalevan tietojen mukaan tilanne saatiin hallintaan kaivinkoneiden avulla.

Päijänteen vesi on nousemassa kohtalaisen korkealle, Veijalainen ennakoi.

Vedenpinta on siellä korkeimmillaan kesäkuussa. Nyt vettä juoksutetaan mahdollisimman paljon.

Etelärannikolla kevättulva oli pääasiassa keskimääräisen suuruinen ja Lounais-Suomessa tavanomaista pienempi. Nummenjoella vesi on vielä alavimmilla pelloilla.