Maakunnista muuttaa Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle vuosittain noin 20 000 nuorta opiskelemaan ja asumaan. Kun äidin puurolautanen jää taakse, moni kotoa lähtevä tarvitsee asumiseensa turvaverkkoa. Heistä useimmille Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, Hoas, on ensimmäinen taho, johon nuori ottaa yhteyttää opiskelupaikan saamisen jälkeen.
Opiskelijoiden asumistarpeet ovat muuttuneet, ja pääkaupunkiseudun suurimpiin rakennuttajiin ja vuokranantajiin kuuluva Hoas on ottanut uuden muutossuunnan:
"Sijainti, sijainti, sijainti. Nuoret haluavat asua mieluummin keskustassa. Painotamme kohteissamme hyviä liikuntayhteyksiä keskustaan ja opiskelupaikkoihin", kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.
Hoasilla on 9 800 asuntoa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Asukkaita voittoa tuottamattomalla yleishyödyllisellä säätiöllä on 18 500.
"Heinä–elokuussa on suurin hakijaruuhka. Silloin painotamme muualta päin Suomea tulevia."
Opiskelija-asunnon hakijoiden joukosta valitaan ne, joiden asunnon tarve on kiireellisin, joten pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat ja kansainväliset opiskelijat ovat etusijalla
Hoasilla on tällä hetkellä 6 084 hakemusta, mutta kesäkuussa korkeakoulujen valintatietojen jälkeen hakemusmäärä nousee 11 000:een.
hakemus kannattaa laittaa heti, kun tieto opiskelupaikasta pääkaupunkiseudulla on tiedossa. Asuntoihin on jonoa, ja hakemuksen sisäänjättöaikakin ratkaisee.
Säätiö mukautuu vähitellen ja hallitusti opiskelijoiden muuttuneisiin asuntotarpeisiin. Kaupungistumisen ja yksin asumisen trendit näkyvät – ja opiskelija-asumiseen keskittyvä säätiö reagoi niihin.
"Hakemuksista 70 prosenttia on yksiöihin", Tarhio kertoo.
Hoasin uudisrakennuksissa asunnoista pääosa on yksiöitä. Asuinneliöiltään nämä ovat kooltaan 17–25 neliötä, isommat neliömäärät ovat vanhemmissa kohteissa. Vastaavasti vanhempia ja kauempana Helsingin keskustasta sijaitsevia soluasuntoja on purettu ja puretaan muun muassa Vantaan Korsossa. 1970-luvulla rakennetut kolme Kulomäentien funkis-puutaloa ovat nekin tulleet tiensä päähän.
Hoas realisoi kohteita, jotka ovat opiskelijoiden kannalta etäällä kampusalueista iäkkäissä perusparannustarpeissa olevissa kohteissa, joissa huoneistojakauma on epäedullinen.
Tarhion mukaan parhaillaankin säätiöllä on 250 soluasuntoa ilman vuokralaisia. Syksyllä tilanne on toisin. Hoas-konsernin asuntojen käyttöaste on korkea: 97,9 prosenttia.
Soluasunnoissa on yhteiskeittiö ja yhteinen kylpyhuone.
"Soluasunto on paras vaihtoehto varmistaa asunnon saanti. Kotoa äidin puurolautasen ääreltä pois muuttavalle tämä on myös turvallinen vaihtoehto: tulee nopeammin uusia kavereita ja asumisessa saa hyviä neuvoja", kuuluu Tarhion myyntipuhe.
Vuoden 2016 alusta Hoasilla on ollut mahdollista hakea suoraan yksiöön, kun aiemmin piti ensin asua vähintään puoli vuotta soluasunnossa.
Opiskelija-asuntoja voi hakea myös kesätöiden ajaksi huhti–elokuuksi. Muualta päin Suomea tulee opiskelijoita kesätöihin Helsinkiin.
Asumisen jälkeen jää opiskeluun ja elämiseen enemmän rahaa, kun vuokrat ovat 400–600 euroa opiskelijatalon sijainnista riippuen. Tarhio viittaa kiinteistötalouden instituutin KTI:n tekemään vertailuun pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista: Hoasin vuokrat ovat olleet keskimäärin 36 prosenttia edullisemmat verrattuna vapailla markkinoilla vuokrattuihin asuntoihin.
Kuukausivuokra Hoasin uudemmissa keskustakohteissa kuten Helsingin Kalasatamassa on 13 neliömetrin soluasunnossa 361 euroa ja 28,5 neliön yksiössä 487 euroa.
Opiskelija-asumisesta liikkuu erinäisiä kaupunkilegendoja. Noin 19 000 vuokralaista on enemmän kuin Forssan kokoisessa kaupungissa on asukkaita. Joukkoon kuuluu sukankuluttajia joka lähtöön.
Tarhio kehuu asiakkaitaan: "Meillä on varmaan maan fiksuimmat ja koulutetuimmat nuoret asukkaina."
Maalta ja maakunnista kaupunkiin muuttavat ovat Tarhion kokemuksen perusteella keskimääräistä osaavampia ja kätevämpiä. Lampunvaihto, leipominen ja pyykkääminen sujuvat.
"Maalta kotoisin olevilla on perusarvot kunnossa. He ovat tavallisesti osallistuneet kotitöihin ja kantaneet vastuuta."
"Muutama tulipalo ja vesivahinko – ja meillä on lähes kymmenen tuhatta asuntoa", Tarhio pitää viime vuoden vahinkoja vähäisinä.
Vakuutuskorvauksia yhteensä seitsemästä kiinteistövahingosta Hoas sai 53 000 euroa.
Hoas on kirkastanut brändiään ja toimintaansa viime vuosien aikana kuuntelemalla opiskelija-asiakkaitaan ja rakentamalla strategiansa asukkaiden toiveita vastaavaksi.
Kaveriasumisen konsepti, kiinteistöhuollon uusiminen, uudet nettisivut, viihtyvyyteen panostaminen – ja pesula- ja saunavaraukset netin kautta ilmaiseksi.
Kun asuminen on siirtynyt soluista yksiöihin ja kavereiden tapaamiset ja kanssakäyminen sosiaaliseen mediaan, toimiville yhteistiloille on tullut tarve ja kysyntää.
Aiemmin pesula- ja yhteistilat sijoitettiin kellarin perimmäiseen nurkkaan.
Hoasin uudisrakennuskohteissa projektipäällikkönä työskentelevä Anneli Keränen kertoo rakennettavista ja valmistuvista kohteista, joiden pesulat ja yhteistilat on sijoitettu kutsuvasti talon sisääntulon yhteyteen. Aiemmin maksullisen pesula- ja saunavuoron voi varata appi-sovelluksesta ilmaiseksi.
Digitaalisuus tulee asumiseen. Nuoret haluavat hoitaa mieluummin netin kautta kaiken, saunojenkin käyttöaste Tarhion sanoin "räjähti":
"Do not -kulttuurista siirryimme "please, do" -kulttuuriin."
Fakta
Hoas
Hoas on voittoa tuottamaton yleishyödyllinen säätiö
Opiskelija-asuntoja yhteensä 9 800, asukkaita 18 500
Liikevaihto 2019: 73 miljoonaa euroa
Tase: 397 miljoonaa euroa
Keskivuokra: 12,03 euroa/neliömetri
Henkilöstö: 67 (keskimäärin
