Etäyhteys ei syö vuorovaikutusta
Maatilat samoin kuin MTK:n järjestöväki käyttävät verkon etäyhteyksiä yhä useammin palveluiden käyttöön, koulutukseen ja kokouksiin. Tässä on menossa Mavin sähköisen tukihaun koulutus etäyhteydellä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoEtäyhteyksien ansiosta yhteydenpito ja vuorovaikutus paranee jäsenistön ja eri puolilla maata työskentelevien toimihenkilöiden kesken, uskoo MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki.
Vuorovaikutteisuutta painottaa myös koulutussuunnittelija Anna-Liisa Knuuti: ”Etäteknologia tuottaa tällaisessa vapaaehtoistoiminnassa lisäarvoa, kun iso ryhmä toisistaan erillään asuvia ihmisiä kokoontuu saman asian äärelle.”
Lähtökohtana on Lassheikin mukaan jäsenten palvelun parantaminen. Hyötyä syntyy, kun edunvalvontaa hoidetaan ”yhdessä tekien” tuottajaliittojen ja keskusliiton toimihenkilöiden ja luottamushenkilöstön kesken.
”Samalla syntyy säästöjä ajankäytön ja suorien matkustamisen kustannusten muodossa. Ja vältetäänhän näin myös matkustamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Etäkokoukset eivät tietenkään kokonaan poista nokatusten tapaamisen tarvetta.”
MTK:ssa on otettu käyttöön videoneuvottelutekniikkaa parin viime vuoden ajan. Sen ansiosta pystytään pitämään säännölliset viikoittaiset aamupalaverit liittojen toiminnanjohtajien ja keskusliiton henkilöstön välillä. Samoin valiokuntien ja työryhmien kokouksiin on mahdollista osallistua etäyhteydellä.
”Esimerkiksi nyt, kun on pidetty maatalouspolitiikan cap-uudistukseen liittyen paljon palavereita, Brysselin toimisto pystyy osallistumaan niihin suoraan”, Lassheikki valottaa.
Iso harppaus tietotekniikan hyödyntämisessä otetaan tänä vuonna, kun MTK kampanjoi Yhdistysten teemavuoden merkeissä. Koulutuksista syntyy uusi tietopankki, josta kenttäväki voi ammentaa esimerkkejä hyväksi havaituista käytännöistä.
Anna-Liisa Knuutin mukaan teemavuoden aikana järjestetään noin 30 tapahtumaa ja koulutusta, joihin osallistuu arviolta tuhat MTK-yhdistysten aktiivia. He saavat tunnukset järjestön verkossa toimivaan oppimisympäristöön, joka on ollut muutaman vuoden järjestökoulutuksen käytössä.
”Osallistujat tuottavat sinne suuren määrän aineistoa siitä, mikä on yhdistyksen perustehtävä ja miten yhdistys parhaiten auttaa jäseniään”, hän kertoo.
Oppimisympäristöön tallentuvat teemavuoden neljän aloitustilaisuuden sekä niitä seuraavien alueellisten koulutusten ryhmätyöt.
Kaikki osallistujat saavat ennakkotehtävän sekä vastaavat koulutuksessa kysymyksiin. He lähettävät vastaukset tekstiviestinä, jotka näkyvät koulutuksissa niin sanotulla sosiaalisella seinällä. Sitten ne tallentuvat verkkoympäristöön, jossa niitä jalostetaan jälkikäteen eteenpäin.
”Ideana on vertailemalla toisten kokemuksiin innostaa oppimaan ja hakemaan hyviä käytäntöjä yhdistysten arkeen ja vaikuttamisen teemoihin”, Knuuti sanoo.
Koulutuksen kehittymisestä on saatu myönteistä palautetta myös toimihenkilöiden keskuudessa, kertoo Markus Lassheikki.
Tietojärjestelmien koulutukseen on nykyisin mahdollista osallistua etäyhteydellä. Uusin edistysaskel on videoiden käyttö hallinnon työohjeiden opastamiseen.
”Toimihenkilö pystyy katsomaan ne videopätkänä. Asiaan voi perehtyä, kun itselle sopii – ihan sama pätee tietysti koulutuksista tehtyihin videotallenteisiin.”
”Videon kautta välittyy paitsi kasvokuva myös oman tietokoneen ruudun tiedot. Kun ajatellaan järjestö- ja neuvontatyön tulevaisuutta, se voi tulla helpottamaan normaalia palvelua”, Lassheikki tuumii viitaten Pohjois-Savon TietoTila-hankkeessa tehtäviin kokeiluihin.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
