Ympäristö

Maatalouden ravinnekuormitusta suitsitaan Itämeren suojelemiseksi

Ympäristö 03.09.2018

Ravinnekuormitusta vähennetään kipsinlevityksellä, rakennekalkituksella ja kuiduilla. Suojelutoimet ovat vapaaehtoisia, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) korostaa.


Kari Salonen
Merimaisema itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnistää ohjelman Itämeren vesien tilan parantamiseksi.

Budjettiriihessä vesiensuojeluohjelmaan suunnattiin 15 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2019.

Ohjelman määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mielestä hallituksen toimet Itämeren suojelussa ovat oikeansuuntaisia.

"Käyttöön otetaan kattava joukko tutkimustietoon pohjautuvia toimenpiteitä, joilla on varmasti positiivinen vaikutus Itämeren tilaan", Pietola sanoo.

Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut.

"Kaikki edellä mainitut kolme tapaa ovat hyviä toimenpiteitä. On kuitenkin tärkeää, että viljelijät saavat tapauskohtaisesti itse valita, mitä toimenpidettä on kulloinkin järkevää käyttää", Pietola toteaa.

Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan. Kaupunkien hulevesien käsittelyssä käytetään luontopohjaisia ratkaisuja kuten kosteikkoja ja muunlaista ympäristön luonnonmukaista rakentamista.

Vesiensuojeluohjelman käytännön askelmerkit täsmentyvät syksyn ja talven aikana, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.

"Viime viikolla vasta saatiin varmuus volyymistä, mittakaavasta ja rahasta, joka tähän koko vesiensuojeluohjelmaan on käytettävissä. Suunnittelutyö käynnistyy nyt syksyllä", Tiilikainen kertoo.

Ympäristöministerin mukaan ohjelman tärkein yksittäinen osio on maatalouden ravinnekuormituksen rajoittaminen.

"Myös kaupunkien hulevesiä otetaan paremmin hallintaan ja Itämeren pohjassa olevien hylkyjen tarkistetaan esimerkiksi öljyvuotojen varalta."

Taloudellinen lasku Itämeren suojelusta ei saa langeta viljelijöiden niskaan, korostaa MTK:n Pietola korostaa.

"Kun tämä vesiensuojeluohjelma nyt jalkautetaan käytäntöön, täytyy päästä tilanteeseen, jossa aidosti hyötyvät sekä Itämeri että viljelijä. On huolehdittava siitä, että suojelutoimet eivät käy tiloilla kalliiksi."

Tiilikainen painottaa, että kaikki suojelutyö tiloilla pohjautuu vapaaehtoisuuteen.

"Uusia lakisääteisiä velvoitteita saati muutoksia ei ole tulossa tukiohjelmiin. Tiloille ei tule tästä laskua tai rahallisia kustannuksia. Kun viljelijä lähtee mukaan vesiensuojeluoperaatioon, arvioidaan aina tilakohtaisesti, mitä menetelmiä kannattaa ottaa käyttöön."

"Kun vesiensuojeluohjelman käytännön asiat tarkentuvat, tiedotetaan niistä hyvissä ajoin talvella ja keväällä. Suojeluohjelma käynnistyy ensi kesänä", Tiilikainen summaa.

Itämereen kohdistuvaa hajakuormitusta on huomattavasti hankalampi vähentää kuin pistemäistä kuormitusta, MTK:n Pietola sanoo..

"Ilmastonmuutoksen oloissa hajakuormituksen voimakas vähentäminen on erityisen vaikeaa, koska ilmastonmuutos sekä lisää kuivuutta että kiihdyttää sateita."

Maatalouden aiheuttaman kuormituksen lisäksi Pietola mainitsee myös yhdyskuntalietteet sekä putkivalunnat.

"Itämeren rehevöitymisestä kantaa vastuuta yhteiskunta kokonaisuutena. Mereen kohdistuvat kuormitus on vähentynyt ratkaisevasti 1960–1980-lukujen huippuvuosista nykypäivään tultaessa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit