SLL:n mukaan rahkasammalta kuoritaan myös soiden luonnontilaisista osista, vaikka julkisuudessa on väitetty keruun keskittyvän ojitetuille soille. Kuva: SLL Pirkanmaan piiri
Luonnonsuojeluliitto kuvasi osin luonnontilaisilla soilla tehtyjä tuhoja – vaatii rahkasammalen lisääntyvää kuorintaa luvanvaraiseksi
“Julkisuudessa on esitetty, että rahkasammalen nosto kohdistuisi epäonnistuneille ojitusalueille, joiden luonnontilaisuus on jo heikentynyt. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa” SLL:n alueyhdistyksen tiedotteessa todetaan.
SLL:n Pirkanmaan piiri on kuvannut rahkasammalen kuorinnasta aiheutuneita tuhoja Sarvinevalla. Kuva: SLL Pirkanmaan piiriSuomen luonnonsuojeluliitto (SLL) vaatii ympäristöministeriötä asettamaan villin rahkasammalen keruun luvanvaraiseksi, jotta luontoarvoiltaan arvokkaat suot rajautuisivat kaupallisen toiminnan ulkopuolelle.
"Nyt toiminnalle ei vaadita mitään lupaa, vaikka nosto tuhoaa suon elinympäristönä ja hiilinieluna ja lisää metaanipäästöjä", tiedottaa SLL:n Pirkanmaan piiri.
Järjestön mukaan maakunnallisesti arvokkaalla Sarvinevalla Kihniössä suon pintakasvillisuus on käytännössä tuhottu rahkasammalta kuorimalla. Kuorintaa on tehty vain suon luonnontilaisella osalla ja paikoin jopa noin puolen metrin syvyydelle.
“Julkisuudessa on esitetty, että rahkasammalen nosto kohdistuisi epäonnistuneille, usein liian karuille ojitusalueille, joiden luonnontilaisuus on jo heikentynyt. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa”, Larissa Heinämäki SLL:n Virtain-Ruoveden yhdistyksestä toteaa.
“Rahkasammalen kuorintaa on tehty myös läheisillä Kivisalmennevalla ja Limingannevalla, jotka ovat luonnontilaisuudeltaan vastaavia, joten Sarvisuon tapaus ei ole ainoa laatuaan”, Heinämäki jatkaa.
Arvokkaaksi lintu- ja perhosalueeksi lukeutuvalle Sarvinevalle ei annettu lupaa turvetuotantoon luontoarvojen vuoksi, vaikka asiaa puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti.
Vaasan hallinto-oikeus perusteli vuonna 2014 päätöstään olla myöntämättä lupaa turpeennostolle muu muassa erityisen luonnonolosuhteen huonontumisella ja ympäristön pilaantumisen riskillä. Lisäksi päätöksessä huomioitiin vesistökuormituksen riski ja läheisen Kihniänjoen huono tila ja tilan parantumisen vaarantuminen.
Noin puolet Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Etelä-Suomessa suoluontotyypeistä yli 80 prosenttia on uhanalaisia.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
