Lukijalta: Yhteisöveron metsäerä on olennainen osa alueellista tasa-arvoa

Metsämaisemaa Sonkajärvellä. Kuvituskuva. Kuva: Tero Pajukallio

Suomen kuntaliitto on käynnistänyt projektin, jossa suunnitellaan uudenlaista kuntien rahoitusmallia. Yksi tarkastelussa oleva asia on yhteisöveroon liittyvän metsäerän tarpeellisuus.

Yhteisövero on yhteisöjen maksamaa veroa voitostaan. Kunnat eivät saa suoraan oman kuntansa alueella syntynyttä yhteisöveroa, vaan se jaetaan valtion ja kuntasektorin kesken. Sote-uudistuksen jälkeen valtion osuus yhteisöverosta on ollut noin 77 prosenttia ja kuntasektorin noin 23 prosenttia.

Yksittäisen kunnan saaman yhteisöveron määrä määräytyy kahden tekijän perusteella, jotka ovat yritystoimintaerä ja metsäerä. Yritystoimintaerä perustuu kunnan alueella toimivien yritysten tekemään voittoon. Metsäerä puolestaan määräytyy kunnan laskennallisten kantorahatulojen perusteella.

Alueilla, joilla on paljon kannattavaa yritystoimintaa, yhteisövero määräytyy pääosin yritystoimintaerän perusteella. Metsätalousvaltaisilla kunnilla puolestaan metsäerä vaikuttaa merkittävästi kunnan saaman yhteisöveron määrään.

Keskimäärin metsäerän osuus kuntien yhteisövero-osuudesta on ollut viime vuosina noin 10 prosenttia kuntien yhteisövero-osuudesta. Kuitenkin noin puolella kunnista sen osuus yhteisövero-osuudesta on ollut yli kolmanneksen. Metsävaltaisilla kunnilla jopa yli 90 prosenttia yhteisövero-osuudesta voi muodostua metsäerän perusteella.

Sonkajärven kunta sai vuonna 2024 lähes 1,6 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Tästä 86 prosenttia eli lähes 1,4 miljoonaa euroa määräytyi metsäerän perusteella ja 14 prosenttia eli 0,2 miljoonaa euroa yritystoimintaerän perusteella. Yhteisöveron osuus Sonkajärven kunnan kaikista verotuloista on noin 20 prosenttia.

Metsätalouden merkitys ei näy ainoastaan metsäerässä. Metsäisissä kunnissa metsätalous vaikuttaa merkittävässä määrin myös yritystoimintaerään. Esimerkiksi Sonkajärvellä vuonna 2024 kunnan kymmenen eniten yhteisöveroa maksavan yhteisön joukossa oli kolme yhteismetsää ja yksi puutavarakuljetusyritys. Ykköspaikkaa piti yhteismetsä.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Sonkajärven kunnan yhteisöverotulo määräytyy pääosin metsätalouden perusteella, muiden yhteisön merkitystä yhtään väheksymättä.

Metsäerä ei ole historiallinen jäänne, vaan olennainen osa kuntien rahoitusta ja alueellista tasa-arvoa.

Katja Kurtelius Tornberg

talous- ja hallintojohtaja

Sonkajärven kunta