Lisääntyviä susipareja on nyt yli 25 – pienimmän elinvoimaisen kannan rajan ylitys ei tarkoita automaattisesti kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Erä

Lisääntyviä susipareja on nyt yli 25 – pienimmän elinvoimaisen kannan rajan ylitys ei tarkoita automaattisesti kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeen työ on kesken.
Markku Vuorikari
Tuoreimman suden kanta-arvion mukaan susilaumojen määrä oli maaliskuussa 30. Näistä laumoista kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa. Itärajan molemmin puolin liikkui 6 laumaa. Kuvan sudet kuvattu Ähtärissä.

Susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että pienin elinvoimainen susikanta on vähintään 25 lisääntyvää paria.

Lisääntyviksi pareiksi lasketaan sellaiset parit, joilla on vuotta nuorempia jälkeläisiä. Itärajan molemmilla puolilla elävistä lisääntyvistä pareista puolet lasketaan osaksi Suomen susikantaa.

Eilen julkistetun suden kanta-arvion mukaan susilaumojen määrä oli maaliskuussa 30. Näistä laumoista kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa. Itärajan molemmin puolin liikkui 6 laumaa

Arvio laumojen määrästä ylittää kannanhoitosuunnitelmassa määritetyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason.

"Hienoa, että raja on ylitetty. Tavoitteena on pysyä rajan yläpuolella", kommentoi aihetta maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kanta-arvion julkistamiswebinaarissa.

Ruusila muistutti, että pienimmän elinvoimaisen susikannan ylitys on yksi etappi, kun tavoitellaan suden suotuisaa suojelutasoa.

"Rajapyykin ylitys ei tarkoita automaattisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Metsästyksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia pohditaan parhaillaan ohjausryhmissä, joiden tavoitteena on kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely."

Kannanhoitosuunnitelman mukaan suotuisa suojelutaso saavutetaan edistämällä ensin susikannan sietämistä ja luomalla pohjaa susikannan hyväksyttävyydelle laajalla toimenpidekokonaisuudella.

Tämän lisäksi on varmistettava Suomen susikannan yhteydet Skandinavian susipopulaatioon sekä Luoteis-Venäjän susipopulaatioon.

"Etenkin Ruotsiin ja Norjaan meillä on hyvät yhteydet sekä tutkimuksen että hallinnon saralla", kertoi Ruusila.

Ruotsissa suden suotuisa suojelutaso on määritelty numeerisella arvolla, vertailuluvulla. Suomessa vastaavaa ei ole, mutta Ruusilan mukaan määrittelyyn pitäisi tulevaisuudessa panostaa.

Ruotsin vertailuluvussa huomioidaan muun muassa lisääntyvän susikannan koko, pentutuotto sekä kannan biologinen, ekologinen ja geneettinen elinvoimaisuus.

Lue lisää aiheesta:

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä

Lue lisää

EU-tuomioistuin: Susi nauttii tiukkaa suojelua myös ihmisten ilmoilla

Metsästäjäliitto: Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta – on riski, että syksyllä syntyy susikonflikteja

Susilaumojen määrä kasvoi neljänneksellä viime vuoteen verrattuna – laumoja aiempaa enemmän erityisesti lännessä

Auranmaan Viikkolehti: Sudet tappoivat parikymmentä lammasta Tarvasjoella