Europarlamentaarikot äänestävät tiistaina ja keskiviikkona lyijyhaulien käyttö- ja hallussapitokiellosta kosteikoilla. Komission esitykselle on valmisteltu kaksi vastalausetta, joista ensimmäisestä äänestetään tänään.
Euroopan kemikaalivirastolla on valmistelussa myös rajoitusesitys lyijyn totaalikiellosta metsästyksessä, urheiluammunnassa ja kalastuksessa. Tämän rajoitusesityksen piti alun perin valmistua lokakuussa, mutta tällä tietoa se on valmis vasta tammikuussa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen.
Tätä esitystä koskeva puolen vuoden mittainen julkinen kuuleminen alkanee maaliskuussa. Esitys menee samanaikaisesti viraston tieteellisten komiteoiden käsittelyyn, joka kestää reilun vuoden.
Komiteat antavat rajoitusehdotuksesta oman lausuntonsa, jonka pohjalta komissio harkitsee säädösesityksen antamista.
Säädösehdotus tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa tieteellisten komiteoiden lausunnon valmistumisesta. Tämän jälkeen alkaa ehdotuksen käsittely Reach-komiteassa, missä aikaa voi vierähtää varsin pitkään.
Korhonen muistuttaa, että ensimmäisestä lyijyrajoituksesta keskusteltiin Reach-komitean vaiheessa yli puolitoista vuotta ennen syyskuun äänestystä.
Olisiko kosteikkojen lyijyhaulirajoitus ja lyijyn käytön totaalikielto mahdollista yhdistää? Korhosen mukaan kokonaisratkaisu lyijyn käytön rajoittamisessa on ollut Suomen toive.
”On arvailujen varassa, mitä komissio tekee. Komissiolla on ollut tässä kosteikkojen lyijyhaulirajoitusasiassa kova kiire. Poliittinen paine saada rajoitus läpi on ollut ilmeisen suuri.”
Korhonen toteaa illan äänestyksestä, että parlamentilla ei välttämättä ole päätöksentekomenettelyn edellyttämiä perusteita vastustaa komission kosteikkojen lyijyhaulirajoitusehdotusta. Kyse on lainsäädännön tulkinnasta.
Jos parlamentti hyväksyy säädöksen, asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan 20 päivän kuluttua julkaisemisesta, eli todennäköisesti alkuvuodesta 2021, kertoi Korhonen aiemmin tänä vuonna MT:eelle.
Julkaisemisen jälkeen alkaa kahden vuoden siirtymäaika, jonka jälkeen asetus on kaikkia jäsenvaltioita sellaisenaan velvoittavaa sääntelyä.
"Jos jäsenvaltio säätääkin kansallisesti kattavamman, myös muita kuin kosteikkoalueita koskevan lyijyhaulikiellon, siirtymäaika onkin kolme vuotta", taustoittaa Korhonen.
Rajoitus tarjoaa tällaisen mahdollisuuden niille jäsenmaille, joiden pinta-alasta yli viidennes on määritelmän mukaista kosteikkoa. Suomi kuuluu tähän ryhmään.
Lue lisää:
