Erä

Susien ulostenäytteitä kerätty DNA-analysointia varten jo vajaa 700 – Tohmajärvellä näytteitä etsi MMM:n, Riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen väki

Tämä on ainoa väline varmentaa tieto paikallisesta susitilanteesta, totesi Onkamon metsästysseuran puheenjohtaja Tomi Sorsa.
Lari Lievonen
Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen (vas.) kulki maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä Luken pääjohtajan Johanna Buchertin (oik.) kanssa.

Lauantaina Muskon kylän raitilla Tohmajärvellä kulki pitkiä autoletkoja. Paikalle oli saapunut johtajatason edustusta maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen riistakeskuksesta.

Heidät oli saanut liikkeelle susien jäljet. Kuluva viikko on ollut susien jäljillä -teemaviikko, jonka tavoitteena on ollut nostaa esiin ja kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä tärkeästä työstä suden DNA-näytteiden ja riistatiedon keräämisessä.

Muun muassa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, ministeri Jari Leppä (kesk.), Luken pääjohtaja Johanna Buchert ja viranomais- ja asiantuntijapalveluiden ohjelmajohtaja Katja Holmala sekä Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen taivalsivat lumikengillä susien jätösten perässä.

Taivallus oli tuloksellista, sillä kaksi eri ryhmää onnistuivat löytämään kolme suden virtsanäytettä ja yhden ulostenäytteen.

Aivan sattumanvaraisesti ryhmät eivät näytteitä lähteneet etsimään, vaan pääsivät paikallisten osoittamiin paikkoihin, aamuisten ja eilisiltaisten jälkien perään.

Paikalliset vapaaehtoiset ja paikallistuntemus olivat lauantain keskusteluiden ja kiitosten keskiössä.

Metsästäjäliitto on kampanjoinut ponnekkaasti DNA-näytekeräyksen puolesta. Puheenjohtaja Tuomas Hallenberg oli myös paikalla Tohmajärvellä. Hän muistutti, että on tärkeää saada pidettyä pitkän linjan osaajat vapaaehtoistyössä mukana, mutta motivoida myös uutta väkeä mukaan.

Holmala kiitteli monien muiden tavoin vapaaehtoisia heidän tekemästään työstä ja kertoi, että palautteen mukaan kokemus arvostuksesta sekä palautteen saaminen motivoivat vapaaehtoistyöhön.

Rahallisten palkkioiden maksaminen ei Holmalan mukaan kuulu vapaaehtoistyön luonteeseen.

Kaikki eivät suinkaan suhtaudu ulostenäytteiden keräämiseen positiivisesti, vaan vapaaehtoistyön mielekkyyttä ja DNA-analysointia epäillään.

Pohjois-Karjalan DNA-keräysvastaava Pekka Kunnas Tohmajärveltä ja paikallisen Onkamon metsästysseuran puheenjohtaja Tomi Sorsa toteavat, että DNA on ainoa väline varmentaa tieto paikallisesta susitilanteesta.

Kunnas myös huomauttaa, että faktatieto ja henkilökohtainen mielipide ovat kaksi eri asiaa.

Helmikuun alkuun mennessä susien ulostenäytteitä on kertynyt DNA-analysointia varten vajaa 700. Näistä näytteistä vapaaehtoiset ovat keränneet 400 ja loput Luken henkilökunta.

Eniten näytteitä on kerätty Oulun riistakeskusalueelta, yhteensä 157. Kakkosena riistakeskusalueista on Pohjois-Karjala 146 näytteellä ja kolmosena Kainuu 122 näytteellä.

Vapaaehtoisten näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun asti. Luken henkilökunta kerää täydentäviä näytteitä tarvittaessa vielä maaliskuussa.

Lue lisää

Maaseudulla asuvien ihmisten halutaan sietävän suden lajisuojelua mihin hintaan hyvänsä

Susi piinaa ravihevosia Limingassa – ”Kyllä peto nyt turhan lähelle tulee”

Susiuutisessa äänessä ovat usein poliisi ja tutkija – "Susiuutisen tutkiminen on paljastanut enemmän meistä ihmisistä kuin sudesta itsestään"

Suomen oltava nyt aktiivinen EU:n metsäasioissa