Erä

MTK haluaa muuttaa hirvikantavoitteista päättämistä – maanomistajien ja sidosryhmien näkemykset eivät tule huomioiduiksi kaikissa alueellisissa riistaneuvostoissa

"Hirvieläinten kannanhallinta hoidetaan suurimmassa osassa maata hyvässä yhteistyössä. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan toteudu kaikissa maakunnissa", sanoo MTK:n riista-asioista vastaava kenttäjohtaja.
Jarno Mela
Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 78 000 hirven talvikantaa, tiedotti Luonnonvarakeskus.

Alueelliset riistaneuvostot ovat vahvistaneet hirvitalousalueiden hirvieläintavoitteet lähivuosiksi. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 78 000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämänhetkisestä hirvikannasta, tiedotti Luonnonvarakeskus (Luke) viime viikon alussa.

Maa- ja Metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) otti kantaa hirvieläinten kannanhallintaan perjantaina. MTK:n mukaan Suomi on jakautunut hirvieläinten kannanhallinnassa kahtia.

"Suurimmassa osassa maata hirvieläinten kannanhallintaa hoidetaan hyvässä yhteistyössä maanomistajien, metsästäjien, riistahallinnon sekä sidosryhmien kanssa. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan toteudu kaikissa maakunnissa", sanoo MTK:n riista-asioista vastaava kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Suurimmat haasteet järjestelmän toimivuudessa ja hirvikannan säätelyssä ovat Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Rannikko–Pohjanmaan ja Pohjanmaan sekä Kainuun alueilla.

Leskinen toteaa, että nykyinen riistahallintolaki mahdollistaa sen, että riistahallinto voi halutessaan päättää yksin hirvieläinten kantatavoitteista maanomistajien ja sidosryhmien näkemyksistä välittämättä.

"Alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoissa on riistanhoitoyhdistysten edustajilla suora enemmistö, heitä on kuusi kymmenestä. Päätöksistä ei voi edes valittaa mihinkään, vaikka päätökset hirvieläinten kantatavoitteista ohjaavat suoraan riistahallinnon toimintaa metsästyksen mitoituksessa."

Leskisen mukaan maaliskuussa toteutuneen tavoiteasetannan kierroksella yli neljäsosassa hirvitalousalueista hirvikannan tavoitetasoja nostettiin.

"Tämän lisäksi meillä on useita hirvitalousalueita, joissa edellisen kauden korkeaa kantatavoitetta ei sidosryhmien vaatimuksesta huolimatta laskettu."

MTK vaatii maa- ja metsätalousministeriötä käynnistämään välittömästi säädösmuutosten valmistelun asianmukaisen hirvieläinkantojen hallinnan turvaamiseksi koko Suomessa.

Säädösmuutokset tarvitaan hirvikantatavoitteista päättävien toimielinten kokoonpanoon sekä valitustien luomiseen.

"Metsästyslaki määrittelee yksiselitteisesti, että oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Viime vuosina riistahallinto on kuitenkin määritellyt maanomistajat virheellisesti sidosryhmän asemaan. Asetelma on tulevaisuutta ajatellen täysin kestämätön", todetaan MTK:n tiedotteessa.

Luken mukaan suurimmat hirvitiheydet, eli yli 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa.

Melko lailla samoille alueille, eli Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle asetettiin korkeimmat tiheystavoitteet.

Rannikko–Pohjanmaan hirvitalousalueilla tavoitellaan 3–4 hirven tiheyttä tuhannella hehtaarilla, Varsinais-Suomessa tavoitehaarukoiden vaihteluväli on 1,8–5,5 hirveä hirvitalousalueesta riippuen ja Uudellamaalla 3,5–5.

38 hirvitalousalueella arvioitu hirvitiheys sijoittuu alueellisen riistaneuvoston kannalle asettamaan tavoitehaarukkaan, 17 hirvitalousalueella arvioitu tiheys on suurempi kuin haarukan yläraja.

Lue lisää

Yli 47 000 pyyntilupaa käytettävissä – täysimittainen hirvijahti alkaa tänään

Hirvikanta paisui yli asetetun tavoitteen, syksyn jahdin jälkeen sarvipäitä oli arviolta 79 000–103 000

Syksyn hirvisaalis noin 50 000 hirveä

Puuntuottaja-professori lyttää hirvikannan säätelyn: "Järjestelmä on mätä" – MTK: "Ei toimi osassa Suomea"