Erä

Sudet hyökkäävät jopa petoaitojen sisällä oleviin kotieläinsuojiin – "Kannanhoidollinen metsästys saatava käyntiin ensi talvena"

Suden suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen on MTK:n Timo Leskisen mukaan osoittautumassa vaikeaksi.
Esko Keski-Vähälä
Susiaitaa Kalajoen Letolla.

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskisen mukaan susien kannanhoidollinen metsästys on ensi talvena saatava käyntiin. Sen puuttuessa suden ihmisarkuus on heikentynyt. Moni susi on oppinut, ettei ihmishajusta ole vaaraa ja käytös on sen mukaista, Leskinen toteaa. "Sudet hyökkäävät petoaitojen sisällä oleviin kotieläinsuojiin. Mitä tapahtuu seuraavaksi, jos kehityssuuntaa ei muuteta?"

Suomen susikannan hoito on paljon enemmän kuin pelkkä geneettinen tai ekologinen kysymys, Leskinen huomauttaa. "Maaseudun ihmisillä pitää olla turvallisen elämän ja toimeentulon mahdollisuus."

Suden suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen on Leskisen mukaan osoittautumassa haasteelliseksi.

Luonnonvarakeskus Luke julkaisi 2.9. väliraportin susikannan suotuisan suojelutason määrittelytyöstä. Raportista on Leskisen mukaan luettavissa, että määrittelyn taustalla on valtava määrä oletuksia ja erilaisten todennäköisyysmallien viidakko on valtava.

Asiantuntijat tekevät varmasti parhaansa mallintamisessa, mutta kukaan ei sanomaan miten hyvin mallit vastaavat todellisuutta. "Päätöksentekoa kannanhoidollisesta metsästyksestä ei voi perustaa pelkkiin tietokonemalleihin."

Leskisestä on hämmentävää, että väliraportissa arvioidaan jo nyt, että Suomen susikanta olisi liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena edes melko lyhyellä aikavälillä.

"Nykyisessä susikannanhoitosuunnitelmassa pienimmän elinvoimaisen susikannan taso, joka on määritelty geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta, on 25 laumaa. Tämäkin perustuu asiantuntijoiden arvioon."

"Ruotsissa, josta populaation yhteys Venäjälle puuttuu ja yhteys Suomeenkin on hyvin heikko, suotuisan suojelun tasoksi riittää 300 yksilöä."

Meillä on kaksi Amerikan mantereelta tuotua vieraslajia, joiden erinomaiseen elinvoimaisuuteen on riittänyt todella kapea geenipohja, Leskinen muistuttaa. "Muutamiin yksilöihin alun perin perustuvat valkohäntäpeuran ja Kanadan majavan kannat ovat niin elinvoimaisia, että kannansäätelyssä on todellisia haasteita."

Lue myös:

Sudet hyökkäsivät lampolaan Yläneellä, tappoivat seitsemän uuhta, neljä jouduttu lopettamaan – lampuri: "Tässä alkaa olla kyseessä elinkeinon tulevaisuus"

Luke julkaisee uutta tietoa suden suojelutason kriteereistä – väliraportissa kuvataan susikannan nykytila ja siihen vaikuttavia ekologisia muuttujia

Ruotsissa suden suotuisan suojelutason viitearvo on noin 300 sutta

Korjattu kuvatekstin paikka 7.9.2021 kello 8.52.

Lue lisää

Lampurit vaativat mahdollisuutta karjansa suojeluun – petotulet syttyvät kello 19

Uudet susihavainnot synnyttävät ristiriidan kanta-arvion ja koetun välille

Susihavainnot lisääntyvät syksyllä, kun ihminen törmää aktiivisesti liikkuviin susiin, jotka saattavat hakeutua myös pihoihin

Kauriit ja kettu levittäytyvät laajemmalle, norppa kärsii – ilmastonmuutos ei koettele Suomen riistaeläimiä tasapuolisesti – lämpöstressikin mainitaan