Suden kannanhoidollinen metsästys aiotaan aloittaa tänä talvena – metsästyskiintiöksi esitetään 20 sutta neljästä eri laumasta
"Tämä on yhteiskunnallinen päätös. Suomen susikanta ei ole 100 vuoteen ollut näin vahva, eikä se tästä vaarannu", kommentoi ministeri Jari Leppä MT:eelle.
Ministeri Jari Leppä kertoo, että suden kannanhoidollisessa metsästyksessä lähdetään liikkeelle maltillisella 20 suden kiintiöllä. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kuva: Markku Vuorikari, Johannes WiehnMaa- ja metsätalousministeriö (MMM) on tänään maanantaina jättänyt lausunnoille esityksen suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta tulevan vuoden 2022 tammi–helmikuussa.
"Tätä on valmisteltu pitkään ja perusteellisesti, jotta saatiin aikaan oikeudellisen tarkastelun kestävä esitys. Täytäntöönpanokieltoon asetetuista luvista ei ole iloa", kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) MT:eelle.
Leppä kertoo, että liikkeelle lähdetään maltillisella 20 suden kiintiöllä. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia ja Suomen riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.
Leppä painottaa, että kyseessä on yhteiskunnallinen päätös. "Suomen susikanta ei ole 100 vuoteen ollut näin vahva, eikä se tästä vaarannu."
On todennäköistä, että metsästys kohdennetaan alueellisten riistaneuvostojen lausuntojen perusteella tihentymäalueille, missä sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja.
MMM on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon. Arvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso.
Määrittelytyö valmistuu vasta vuonna 2022, mutta Luke julkaisi syyskuussa väliraportin. MMM hyödynsi tätä raporttia asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia.
Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman.
Lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan.
Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.
Luken kanta-arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomessa eli 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen, kertoo MMM tiedotteessaan.
Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua.
Lue lisää:
Vihreät vastustavat susien kannanhoidollista metsästystä
Ruotsissa suden kannanhoidolliseen metsästykseen myönnettiin 33 lupaa
Ministeriö ei ota vielä kantaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
