Hevoset

Kehitysvammainen kilparatsastaja haaveilee kansainvälisistä areenoista – espanjalaisten 20 vuotta vanha petos tukkii tien

Kehitysvammaisilla ei ole pääsyä paralympialaisiin kuin muutamassa lajissa.
Sanna Immonen
Ronja Laakkonen ja Volare eli Lara kilpailivat viime kesänä ahkerasti. Kuva on Woikosken kisoista Mäntyharjusta heinäkuulta.

Sipoolainen Ronja Laakkonen on 20-vuotias kilparatsastaja ja hevosalan opiskelija. Lahjakkaan ratsastajan lievä älyllinen vamma ei juuri näy ulospäin, mutta hän tarvitsee kilpailuissa tukea sosiaalisissa tilanteissa. Hevosten kanssa Ronja pärjää itsenäisesti.

Ensimmäisenä kehitysvammaisena hän eteni viime kaudella pararatsastusluokissa SM-tasolle kouluratsastuksessa.

Kotimaisia mittelöitä pidemmälle Ronjalla ei nykysääntöjen mukaan ole asiaa. Kansainvälisen ratsastajainliitto FEI:n pararatsastuksen luokkaan kuuluvat vain ratsastajat, joilla on fyysinen vamma. Kehitysvammaisilla ratsastajilla ei ole mahdollisuutta kilpailla pararatsastuksessa kansainvälisellä tasolla.

Suomessa kehitysvammaiset ratsastajat kuitenkin pääsevät kilpailemaan pararatsastuksessa IV-ryhmässä. Tämä tarkoittaa, että Ronja kilpailee luokissa, joissa ratsastajilla on yleensä vaikea liikunta- tai näkövamma. Viime kesän mestaruuskilpailuissa Ronja kilpaili samoissa kisoissa kuin esimerkiksi paralympiamitalisti Katja Karjalainen.

”Hyvin eksoottista”, toteaa Ronjan äiti Riitta Ahlqvist.

Kehitysvammaisten puuttuminen ratsastuksen paralympialaisista ja kansainvälisistä pararatsastusluokista juontaa kahden vuosikymmenen taakse. Sydneyn paralympialaisissa vuonna 2000 Espanjan koripallojoukkue voitti kultaa.

Myöhemmin paljastui, että joukkueen 12 pelaajasta vain kahden älykkyysosamäärä alitti vaaditun. Monet joukkueenjäsenet olivat koripallon puoliammattilaisia, jotka olivat mukana väärennetyillä papereilla.

Espanja menetti paralympiakultansa ja kaikki kehitysvammaiset osallistumisoikeutensa paralympialaisiin.

Vuosia myöhemmin muutamissa lajeissa kansainväliset lajiliitot ovat hyväksyneet kehitysvammaiset takaisin paralympialaisiin, mutta ratsastajien FEI ei ole asiaan kajonnut. Ronjan, kuten kaikkien muiden kehitysvammaisten, tie maajoukkueratsastajaksi on tukossa.

Kehitysvammaisilla ratsastajilla on mahdollisuus osallistua Special Olympics -maailmankilpailuihin, mutta niissä ratsastettavia luokkia on vähemmän ja vaativuustaso pararatsastusta alempi.

”Ronjan suuri haave on joskus päästä kilpailemaan ulkomailla pararatsastusluokissa”, Ahlqvist kertoo. Haavetta ei perheessä ole haudattu, vaikka pääsyä FEI:n alaisiin kansainvälisiin luokkiin ei ole näköpiirissä.

”Ratsastajainliiton pararatsastuskomitea on ansiokkaasti selvittänyt asiaa ja auttanut Ronjaa. Ronja on Suomessa lajissa edelläkävijä, mutta ei suinkaan ainoa kehitysvammainen kilparatsastaja ilman fyysistä vammaa. Eikö kahden vuosikymmenen takaisista tapahtumista voisi jo pikkuhiljaa ajatella avarakatseisemmin ja antaa kehitysvammaisille mahdollisuus kansainväliseen kilpauraan”, kysyy Riitta Ahlqvist.

Ronja Laakkonen opiskelee hevostalouden perustutkintoa koulutuskeskus Salpauksen koulutussopimusopiskelijana ja hän suorittaa opintojaan valmentajansa Laura Nikkisen omistamalla Karlvikin ratsastuskoululla Helsingin Östersundomissa. 8-vuotiaana ponin selkään kiivenneen nuoren naisen päivittäinen ilon aihe on päästä tallille.

”Hevoset ovat niin rauhallisia, niiden kanssa on kiva tehdä kaikkea”, Ronja sanoo ja kertoo, että valmistuttuaan hän haluaisi työskennellä kilpatallilla.

Hän kilpailee Karlvikin kahdella ratsulla, Volarella ja S.W Licence to Lovelle eli Liptonilla. 19-vuotiaalla Volare-tammalla, ”Laralla”, Ronja on osallistunut SM-kilpailuihin, saavuttanut 2019 aluemestaruushopeaa pararatsastuksessa ja saanut suorituksistaan SRL:n valiomerkit vuosilta 2019 ja 2020.

Laura Nikkinen toivoo, että Ronja tulevaisuudessa harjoittelee ja kilpailee monilla ratsastuskoulun hevosilla. ”Pyrkimyksemme on tarjota Ronjalle mahdollisuus opetella kilpailuissa ja kilpailumatkoilla toimimista itse kilpailemisen lisäksi”, Nikkinen sanoo.

Ronja ei pystyisi kuvittelemaan elämäänsä ilman hevosia. Ne kuuluvat pysyvästi elämään ja lisäksi tallilla on kavereita. Tulevan hevosammattilaisen lempipaikka tallilla on maneesi.

”Siellä voisin viettää koko päivän, koska se on ihan uusi ja hieno.”

Lue myös:

Maidontuottaja Pia Reitti valmistautuu Tokion paralympialaisiin – "Kyllä siinä jalat lähtivät alta, kun kuulin villistä kortista"

Suomalaisratsastajien keskikehon hallinta heikkoa jopa huipulla – tutkija ottaisi mallia pararatsastajilta

Onni suosii rohkean sijaan ahkeraa, uskoo kouluratsastaja-valmentaja Ville Vaurio - "Ihmiset auttavat ja tukevat mielellään, kunhan oma asenne on sata!”

Ratsastuksen valiomerkit jaettiin ranking-voittajille, nuorille stipendejä

Nina Kouki
Ronja ja Lara osallistuivat viime vuonna myös SM-kilpailuihin. Laakkonen on palkittu SRL:n valiomerkillä kahtena vuonna peräkkäin.
MT Hevoset
Lue lisää

Korona toi hevoselle uutta nousua mutta maankäytön ja liikenteen suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteisyyttä – "Jos asutus alkaa tulla yrittäjän näkökulmasta iholle, se kysyy ymmärrystä puolin ja toisin"

HS: Suomalaisten kilparatsastajien kunto on kilpailijoita heikompi – ”Ratsastajat yleensä vain ratsastavat, eikä se kehitä hapenottokykyä"

Maidontuottaja Pia Reitti valmistautuu Tokion paralympialaisiin – "Kyllä siinä jalat lähtivät alta, kun kuulin villistä kortista"

Kouluratsastuksen Suomen mestaruudet ratkotaan viikonloppuna Woikoskella Mäntyharjulla

MT Hevoset